Pelastakaa Lasten raportti: Lapsiin kohdistuvien vakavien rikkomusten määrä konflikteissa kasvanut 13 prosenttia

Pelastakaa Lasten uuden raportin mukaan lapsiin kohdistuvien vakavien rikkomusten määrä konflikteissa oli vuonna 2022 kasvanut 13 prosenttia edellisvuodesta. Kyseisen vuoden aikana tapahtui keskimäärin 76 rikkomusta joka päivä.

Lasten tilanne aseellisissa konflikteissa on yhä vaikeampi, todetaan Pelastakaa Lasten Loppu sodalle lapsia vastaan -raporttisarjan uusimmassa julkaisussa.  Vuonna 2022 konflikteissa tapahtui yhteensä 27 638 vakavaa lapsiin kohdistuvaa rikkomusta.

Tapausten määrä oli kasvanut 13 prosenttia edellisvuodesta. Kokonaisluku on suurin sitten vuoden 2005, jolloin rikkomusten seuranta käynnistettiin.

Vakavat rikkomukset ovat pahimpia, mitä lapsiin kohdistetaan aseellisissa konflikteissa. Näihin kuuluu lasten tappamisen ja vammauttamisen lisäksi muun muassa lasten sieppaaminen sekä kouluihin ja sairaaloihin kohdistuvat iskut.

Rikkomuksista yleisin oli lasten tappaminen ja vammauttaminen. Vuonna 2022 raportoituja ja todennettuja tapauksia oli yhteensä 8647. Tapauksia, joissa lapsia oli värvätty tai muutoin käytetty asevoimissa tai aseellisissa joukoissa raportoitiin olleen 7610, mikä oli viidenneksen enemmän kuin edellisenä vuonna.

Lapsiin kohdistuvien rikkomusten yleisyys on luultavasti huomattavasti suurempi kuin mitä on sekä raportoitu, että todennettu. Tapauksia jää pimentoon, koska niitä ei raportoida, ja osa vuonna 2022 raportoiduista tapauksista on vielä todentamatta.

 – Vakavien rikkomusten määrät ovat hälyttävän korkeat. Tämä eritysesti huomioiden sen, että todennetut tapaukset ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu. Jokainen konfliktitilanteessa kasvava lapsi voi olla vaarassa joutua vakavien rikkomusten uhriksi. Vuotta 2022 koskevan arviomme mukaan joka kuudes lapsi asui alle 50 kilometrin päässä paikasta, jossa on sattunut konfliktiin liittyvä tapahtuma. Kansainvälisen yhteisön on kaikin voimin painostettava sotivia osapuolia noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja suojelemaan lapsia, sanoo Oslon rauhantutkimusinstituutin tutkimusprofessori Gudrun Østby.

 – Konflikteista kärsivien lasten tilanne oli synkkä vuonna 2022, mutta näköpiirissä on, että kuluva vuosi on vielä huonompi. Sudanissa yli kolme miljoonaa lasta on joutunut pakenemaan taisteluita. Monet ovat joutuneet äärimmäisen väkivallan kohteiksi. Lapset Ukrainasta Burkina Fasoon ja Etiopian Tigrayhin menevät nukkumaan herätäkseen pommituksiin tai ammuskeluun. Gazassa miljoona lasta, eli käytännössä alueen jokainen lapsi on kuoleman vaarassa, sanoo Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja.

 – Lasten nykyisyyden tuhoamisen seuraukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja aiheuttavat vakavia ylisukupolvisia yhteiskunnallisia uhkia. Suomen on omassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan ja osana kansainvälistä yhteisöä vahvistettava lasten suojelua konflikteissa ja edistettävä kestävää rauhaa.

 – Kun soditaan, tapetaan ja vammautetaan lapsia. Miljoonilta lapsilta evätään tälläkin hetkellä heidän oikeutensa elämään, kasvuun ja kehittymiseen turvallisessa ympäristössä. Monin paikoin maailmaa rikotaan sumeilematta kansainvälisen oikeuden sääntöjä. Joudumme jälleen sanomaan, että sodan lapsia vastaan on loputtava. Lasten suojelun on oltava ensimmäinen prioriteetti, toteaa Haaranen.

”Kun ohjus putoaa taivaalta, se ei tee eroa kiven ja puun eikä lapsen ja nuoren välillä.” 

Palestiinalainen lasten neuvosto, Gaza 

Loppu sodalle lapsia vastaan -raportissa nostetaan esiin lasten omia kokemuksia ja näkemyksiä. Lapset peräänkuuluttavat maailman päättäjiltä toimia, jotta lapset saisivat konfliktitilanteissa sitä suojelua, jota heillä on oikeus saada. Lapset vaativat suojelua pommeilta, ohjuksilta ja miinoilta sekä väkivallalta ja hyväksikäytöltä. He haluavat tuntea olonsa turvalliseksi erityisesti omassa kodissaan ja yhteisöissään, perheensä ja ystäviensä kanssa.

Lue raportti Stop the War on Children: Let Children live in Peace

Tutustu myös Pelastakaa Lasten uuteen tietoportaalin konflikteista kärsivien lasten tilanteesta.

—————-
Taustaa

YK:n turvallisuusneuvosto on määritellyt kuusi vakavaa rikkomusta lapsia kohtaan: 

  1. Lapsen tappaminen ja vammauttaminen 
  2. Lapsen värvääminen sekä muu käyttö asevoimissa tai aseellisissa joukoissa 
  3. Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta 
  4. Lasten sieppaaminen 
  5. Kouluihin tai sairaaloihin kohdistuvat hyökkäykset 
  6. Humanitaarisen avun saannin estäminen lapsilta. 

YK raportoi vuosittain näistä lapsiin kohdistuvista kuudesta rikkomuksesta. Raportteihin on vuodesta 2012 lähtien lisätty tietoja lasten vangitsemisista.

Pelastakaa Lasten raportissa analysoidaan seuraavia tietoja:

  • Oslon rauhantutkimusinstituutin (PRIO) päivitetty arvio konfliktialueilla elävien lasten määrästä. Arvio perustuu Uppsalan yliopiston konflikteja koskevaan tietokantaan ja siinä huomioidaan myös tietoja maailman väestöstä (Gridded Population of the World, YK:n 2020 väestöennuste).
  • YK:n pääsihteerin vuoden 2023 raportti lasten tilanteesta aseellisissa konflikteissa (Children and Armed Conflict – CAAC), joka perustuu vuoden 2022 aikana raportoiduista ja todennetuista tapauksista, sekä Pelastakaa Lasten aiemmin tehdyt analyysit CAAC-raporteista vuosilta 2005–2022.
  • Tietoja todennetuista tapauksista, joissa sairaaloita ja kouluja on käytetty sotilaallisiin tarkoituksiin. Näitä tapauksia on laskettu mukaan arviointeihin vakavien lapsiin kohdistuvien rikkomusten määristä eri konflikteissa.