Pelastakaa Lasten uudesta analyysistä selviää, että noin 710 miljoonaa lasta elää 45 maassa, jotka ovat kaikkein suurimmassa vaarassa kärsiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tarvitaan järeitä toimia lasten ja heidän perheidensä suojelemiseksi ilmastonmuutoksen aiheuttamilta äärimmäisiltä sääilmiöiltä. Päättäjien on myös vihdoin huomioitava lasten ääntä ilmastopolitiikassa.
Tulvat, kuivuuskaudet, hirmumyrskyt ja muut äärimmäiset sääilmiöt tulevat vaikuttamaan erityisen syvästi haavoittavassa asemassa oleviin lapsiin ja heidän perheisiinsä. Erityisen suuren uhan alla olevilla alueilla, kuten Afrikan mantereella elävät lapset joutuvat kärsimään esimerkiksi ruokapulasta, taudeista ja muista terveysuhista, vesipulasta ja nousevasta vedenpinnasta – tai näiden kaikkien yhdistelmästä.
Pelastakaa Lapset varoittaa, että tarvitaan mittavia toimia, jotta voidaan varmistaa, että lapset ja heidän perheensä selviytyvät nykyisistä ja tulevista äärimmäisistä sääilmiöistä.
– Mahdollisuudet estää katastrofaalinen ilmastonmuutos ovat nopeasti loppumassa. Lasten nykyhetki ja tulevaisuus ovat uhattuina, joten heitä on kuultava ilmastokeskusteluissa ja heidät pitäisi ottaa mukaan politiikan suunnitteluun. Toimiin on ryhdyttävä nyt heti, sanoo Emmi Pakkala, Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat paikasta riippuen erilaisia. Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa terveysjärjestelmä on entuudestaan heikko, uhkaa malaria levitä entisestään samalla, kun äärimmäiset sääilmiöt synnyttävät muita terveysriskejä. Jemenissä sääolojen muuttuminen heikentää puolestaan jo valmiiksi vaikeaa tilannetta, jossa miljoonat lapset kärsivät nälästä ja aliravitsemuksesta.
Lapset joutuvat maksamaan ilmastonmuutoksesta korkeimman hinnan
Kahdeksanvuotias Sahra (nimi muutettu) ja hänen perheensä joutui jättämään kotinsa vuonna 2017 karjan menehtyessä kuivuuden seurauksena. Pelastakaa Lasten tuella Sahran pikkusisko sai tuolloin apua aliravitsemukseen. Tällä hetkellä perhe saa puhdasta vettä säännöllisten toimitusten myötä. Kuva: Sacha Myers / Pelastakaa Lapset
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin lapsiin, mutta eniten kärsivät köyhyydessä elävät, konflikteista ja nälästä kärsivät lapset, sillä heidän perustarpeensa jäävät täyttymättä. Myös niissä maissa, missä ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset eivät ole niin kriittisiä, kohtaavat lapset uhkia, kuten metsäpaloja, tulvia, kuivuuskausia ja arvaamattomia sääilmiöitä.
– Vaikka lapset ovat vaikuttaneet kaikista vähiten ilmastonmuutokseen, he kuitenkin joutuvat maksamaan tämän seurauksista korkeimman hinnan. Lapset ja nuoret ovat ympäri maailman näyttäneet, että heissä on voimakasta tahtoa ja kykyä saada aikaan aito muutos. Joissain tapauksissa lapset kyllä pääsevät kuuluviin, mutta on toinen asia, johtaako tämä riittäviin käytännön toimiin, toteaa Pakkala.
– Lapsille ja nuorille on avattava uusia vaikuttamisen kanavia ja keinoja. Myös kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevien lasten näkemyksiä ja suosituksia on huomioitava ilmastopolitiikassa ja tämän käytännön toimissa, muistuttaa Pakkala.
Maailman johtajien ilmastokokous – vaadimme välittömiä toimia lapset ja perheet huomioiden
Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin järjestämä ilmastokokous alkaa 22.4. Pelastakaa Lapset vaatii kokouksen alla välittömiä toimia, jotta voitaisiin torjua ilmastoepäoikeudenmukaisuutta sekä lapsiin ja perheisiin kohdistuvat katastrofaaliset vaikutukset. Maailman johtajien lisäksi myös lapsia on kuultava kokouksessa.
Vaikka kokoukseen osallistuu vain rajallinen määrä maita, tulisi kaikkien valtioiden, myös Suomen, huomioida seuraavat asiat:
- On tunnustettava, että ilmastokriisi on lapsen oikeuksien kriisi, joka vaikuttaa ensimmäisenä ja kaikkein pahimmin lapsiin.
- Ilmastorahoitusta on lisättävä etenkin ilmastonmuutoksen sopeutumiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä köyhien maiden lapsiin.
- Etenkin kaikkein syrjityimpien yhteisöjen lapset on asetettava keskiöön tulevissa ilmastotapahtumissa, kuten nuorten ilmastokokouksessa Milanossa ja COP26-kokouksessa Glasgow’ssa myöhemmin tänä vuonna. Lapset ovat tasavertaisia toimijoita ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja heidän suosituksensa pitää sisällyttää ilmastopolitiikkaan.
- Joustavia sekä äkillisiin muutoksiin sopeutettavissa olevia sosiaaliturvajärjestelmiä, kuten tukea raskaana oleville naisille ja lapsille on laajennettava. Näin voidaan ehkäistä ilmastonmuutoksen lisääntyviä vaikutuksia, jotka kohdistuvat lapsiin ja heidän perheisiinsä. Maailman maiden on toimittava, jotta jokaisen lapsen oikeus riittävään elintasoon toteutuisi.
Pelastakaa Lapset katsoo, että ilmastonmuutos ajaa yhä enemmän ihmisiä köyhyyteen. Tämän myötä evätään monilta lapsilta heidän oikeutensa hyvään elämään ja kasvuun.
– Osana ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeuttamistoimien on panostettava entistä vahvemmin myös köyhyyden vähentämiseen. Esimerkiksi kaikille kuuluvat lapsilisät parantavat vanhempien mahdollisuuksia huolehtia lastensa hyvinvoinnista, toteaa Pakkala.
———–
Pelastakaa Lasten analyysin metodit: Ilmastoriskeille herkkien maiden listaus on peräisin Notre Dame Global Adaptation Initiativen (ND-GAIN) vuoden 2018 datasta, joka arvioi maailman maiden sietokykyä ilmastonmuutosten vaikutuksille. Mukaan on otettu kaikki maat, joiden sopeutumisprosentti kuuluu matalimpaan neljännekseen ja määritelty nämä maat korkean riskin maiksi. Tällaisia maita on 45. Lasten (0–17-vuotiaat) määrän laskemiseksi käytettiin YK:n väestödataa vuodelta 2021.
ND-GAIN arvioi, että ilmastonmuutos vaikuttaa kuuteen alueeseen: ekosysteemit, ruoka, terveys, asuinalueet, infrastruktuuri, vesi. Arvioinneissa sovelletaan ennusteita, jotka on laskettu RCP4.5-skenaarion mukaan. IPCC:n mukaan RCP 4.5 edellyttää, että hiilidioksidipäästöt alkavat pudota noin vuoteen 2045 mennessä, jotta ne voisivat puolittua vuoden 2050 tasosta vuoteen 2100 mennessä.
