Pelastakaa Lapset on huolissaan siitä, että vaikeassa asemassa olevien perheiden oikea-aikainen pääsy palveluihin, kuten perhekuntoutukseen, on vaikeutunut. Pelastakaa Lapset vetoaa kuntiin, ettei perheiden palveluista säästettäisi etenkään nyt, kun koronapandemia vaikeuttaa lapsiperheiden tilannetta. Pandemian vaikutukset suomalaislapsiin ovat puhuttaneet julkisuudessa paljon. Huolta on aiheuttanut muun muassa se, jäävätkö perheiden ongelmat piiloon ja kurjistuuko lasten tilanne ongelmaperheissä entisestään. Järjestö nostaa lapsiperheiden tukemisen tarpeen keskeiseksi kuntavaaliteemaksi.
Pelastakaa Lapset on huolissaan, että vaikeimmassa tilanteessa olevien lapsiperheiden palveluita supistetaan kunnissa. Järjestö on saanut kuntien sosiaalityöntekijöiltä tietoonsa, että ongelmaperheille ei esimerkiksi osteta perhekuntoutusta, vaikka sosiaalityöntekijän arvion mukaan se olisikin perheen tarvitsema apu. Perhekuntoutus on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jolla voidaan parhaassa tapauksessa välttää lapsen huostaanotto. Perhekuntoutuksessa vanhempia tuetaan ottamaan vastuu lapsen hyvinvoinnista ja saamaan ongelmia hallintaansa. Pelastakaa Lasten mukaan tämä on yksi esimerkki siitä, että perheiden on yhä vaikeampi saada palveluita, joita he kipeästi tarvitsevat. Tilanne on erityisen huolestuttava nyt, kun korona kurjistaa monien lapsiperheiden tilannetta entisestään.
Perhekuntoutus voidaan toteuttaa joko kotona tai laitoksessa. Laitoskuntoutuksessa perhe on intensiivisen tuen piirissä muutamia kuukausia, harjoittelee arjessa tarvittavia taitoja ja rakentaa vakaan pohjan elämälle kotona.
– Perheitä ei esimerkiksi sijoiteta perhekuntoutukseen riittävän ajoissa. Paikat ovat tyhjinä ja sosiaalityöntekijät kunnissa kertovat, ettei sijoituksiin anneta lupaa, vaikka sosiaalityössä perhekuntoutus olisi nähty oikeaksi vaihtoehdoksi lapsen ja perheen auttamiseksi. Ne, jotka tarvitsisivat kipeästi laitoskuntoutusjaksoa, pääsevät korkeintaan kotikuntoutukseen. Kunnissa saatetaan pitää koko perheen laitoskuntoutusta kalliina, vaikka sillä voidaan todennäköisesti välttää lapsen pitkäaikainen laitoshoito, joka tulee kunnalle erittäin kalliiksi, sanoo palvelutoiminnan johtaja Anu Lehto Pelastakaa Lapsista.
Lastensuojelun ”korjausvelkaa” pitää ehkäistä nyt
Lastensuojelun Keskusliiton sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyssä liki puolet kunnista arvioi lastensuojeluilmoitusten määrän kasvaneen viime syksyn aikana. Tammikuussa julkaistiin myös sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän raportti, jossa todettiin, että pitkittyvä koronakriisi vaikuttaa syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten ja perheiden hyvinvointiin. Näiden asiantuntijatietojen lisäksi julkisuuteen on alkuvuonna tullut peräti kaksi perhesurmaa.
Pelastakaa Lapset muistuttaa, että julkisessa keskustelussa on jo pitkään pelätty, että edessämme on koronan jälkeen valtava lastensuojelun ”korjausvelka”. Kunnat ovat keskeisessä asemassa siinä, ettei tätä velkaa kertyisi. Pelastakaa Lapset vetoaa kuntiin, että mistään perheiden palvelumuodoista ei supistettaisi tällaisessa tilanteessa.
– Jos halutaan auttaa lasta, pitää mahdollisimman varhain auttaa vanhempia ja koko perhettä. Vanhemmat tarvitsevat apua omien ongelmiensa ratkaisemiseksi, oli sitten kyse talousasioiden osaamisen puutteista, työttömyydestä, lomautuksista, väsymyksestä, haasteista parisuhteessa tai mielenterveyden ongelmista. Haastavissa tilanteissa elävien perheiden auttaminen ajoissa on kuntien vastuulla, kommentoi Pelastakaa Lasten kotimaan ohjelman johtaja Riitta Hyytinen.
Perheiden tukeminen tulee nostaa kuntavaaliteemaksi
Huhtikuussa Suomen kuntiin valitaan uudet valtuustot. Pelastakaa Lapset haluaa nostaa yhdeksi kuntavaalien teemoista sen, mitä kaikkea kunnallisessa päätöksenteossa on huomioitava, jotta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia voidaan tukea. Järjestö nostaa vaalien alla esille muun muassa sen, että tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet olisi tärkeää tunnistaa kunnissa ja että näille perheille suunnattujen sosiaalipalveluiden tulisi olla riittäviä ja oikea-aikaisia.
– Toiveemme on, että kunnissa ei toistettaisi 1990-luvun laman virheitä nyt, kun korona-aika ja talouden heikentyminen ovat vasta alkaneet vaikuttaa kuntien taloustilanteeseen. Sijoitetaan lapsiin ja perheisiin nyt, kun heitä on vielä mahdollista auttaa. Auttaminen tulee lopulta sekä taloudellisesti että inhimillisesti yhteiskunnalle halvemmaksi, toteaa Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
Keinoja tukea lasten ja nuorten hyvinvointia kunnissa:
- Varataan riittävästi resursseja täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen perheiden ahdingon helpottamiseksi.
- Helpotetaan yksinhuoltajien tilannetta ja varmistetaan, että kotipalvelut ja perhetyö toimivat ja yksinhuoltajat saavat lastenhoitoapua.
- Varmistetaan, että tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet tunnistetaan ja että näille perheille suunnatut sosiaalipalvelut ovat riittäviä ja oikea-aikaisia.
- Suunnitellaan kuntataloutta niin, että sen vaikutuksia lapsiin voidaan seurata iän, sukupuolen ja muiden lapsen hyvinvointia määrittävien tietojen pohjalta.
- Investoidaan kunnan henkilöstön koulutukseen lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi sekä haavoittuvassa asemassa olevien lasten tunnistamiseksi.
- Varmistetaan, että kunnissa panostetaan riittävästi mielenterveyspalveluihin sekä lasten ja huoltajien mielenterveyttä edistävään kasvatukseen.
- Lisätään henkilöstöä lastensuojeluun pitkäjänteisen lastensuojelutyön turvaamiseksi.
- Taataan harrastusmahdollisuudet myös harvaan asutuilla alueilla.
Lisätietoa Pelastakaa Lasten 2021 kuntavaalitavoitteista täällä.
