Koronavirus vaarantaa kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevien lasten hyväksi viime vuosikymmeninä tehdyt edistysaskeleet. Monissa maissa on näköpiirissä vakavaa ruokapulaa ja jopa nälänhätää.
Puolet kaikista tänä vuonna humanitaarista apua tarvitsevista lapsista, peräti 60 miljoonaa, elää vain kahdeksassa maassa. Pelastakaa Lapset peräänkuuluttaa yhteisiä kiireellisiä ponnisteluja, jotta viime vuoden takaiskut eivät vaikuttaisi pysyvästi kokonaiseen sukupolveen vielä vuosien ajan.
Koronavirus on vaarantanut kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevien lasten hyväksi viime vuosikymmeninä tehdyt edistysaskeleet. Virus kuormitti jo valmiiksi heikot terveysjärjestelmät, ja lapset näkivät, kuinka heidän vanhempansa ja opettajansa joutuivat sairaalaan taudin takia. Perheet putosivat köyhyyteen ja lapset kärsivät nälästä, perheiden menettäessä toimeentulonsa.
Pandemia vaikuttaa yli 300 miljoonan lapsen ja nuoren koulutukseen, sillä monet koulut suljettiin viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Tämä lisää lapsiin kohdistuvan hyväksikäytön, riiston, lapsiavioliittojen ja koulunkäynnin pysyvän keskeytymisen riskiä.
YK:n mukaan yli 235 miljoonaa ihmistä – noin puolet heistä lapsia – tarvitsee jonkinasteista humanitaarista apua tänä vuonna. Vuonna 2020 luku oli 170 miljoonaa. Määrä on siis kasvanut dramaattiset 40 prosenttia alle vuodessa.
Niistä noin 117 miljoonasta lapsesta, jotka tarvitsevat välitöntä apua vuonna 2021, yli puolet (60 miljoonaa) elää vain kahdeksassa maassa. Jemenissä, Etiopiassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa elää yli kymmenen miljoonaa avun tarpeessa olevaa lasta kussakin.
Jo ennen pandemiaa lukemattomien lasten eloonjääminen, kasvu ja kehitys olivat uhattuina konfliktien, ilmastonmuutoksen ja nälän takia. Nyt jopa kymmenet tuhannet voivat menehtyä helposti estettävissä oleviin syihin.
– Koronapandemian seuraukset ovat erityisen vakavat maissa ja alueilla, jotka jo ennestään kamppailivat musertavien haasteiden kanssa, toteaa Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.
– Vaikka koronarokotukset ovat jo käynnissä ympäri maailman, on tilanne vielä pahenemassa monin paikoin. Pandemian seuraukset ovat lasten kannalta kauaskantoiset, ei vähiten lisääntyneen aliravitsemuksen sekä koulunkäynnin keskeyttämisten johdosta.
– Suoranaisen nälänhädän uhka on ilmeinen muun muassa Jemenissä, missä tällä hetkellä on käynnissä maailman pahin humanitaarinen kriisi. Maailman maiden on yhdessä tehtävä kaikkensa estääkseen näiden inhimillisten katastrofien puhkeaminen, sanoo Haaranen.
Apua lapsille
Pelastakaa Lapset on julkaissut 632 miljoonan euron humanitaarisen avun suunnitelman välttämättömän avun ulottamiseksi kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja perheille. Tavoitteena on 37 maassa auttaa 15,7 miljoonaa ihmistä, joista 9,4 miljoonaa on lapsia.
– Viime vuosi oli vaikea, mutta vielä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, tuleeko tämä vuosi olemaan vieläkin vaikeampi maailman lapsille. Aliravitsemukseen, koulunkäynnin keskeyttämisiin sekä lapsia uhkaaviin vaaroihin, kuten väkivaltaan ja hyväksikäyttöön voidaan puuttua.
Jemenin Haijahin maakunnassa Pelastakaa Lapset on viime vuoden lopulla käynnistänyt Suomen ulkoministeriön sekä lahjoittajien tuella uuden avustushankkeen, jolla muun muassa varmistetaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden pääsyn terveys- ja ravitsemuspalveluihin. Yhdeksän kuukautta kestävä hanke tavoittaa suoraan 38,143 edunsaajaa. Pelastakaa Lapset on suurin Jemenissä hätäapua toimittavista kansalaisjärjestöistä. Kuva: Sami Jassar / Pelastakaa Lapset
Pelastakaa Lapset ponnistelee sen eteen, että vuonna 2021 kriisistä kärsivät lapset pääsevät kouluun ja heitä suojellaan väkivallalta, riistolta ja muulta hyväksikäytöltä. Ahdingossa olevia perheitä tuetaan taloudellisesti, jotta lapset voivat jatkaa opintojaan ja saada terveyspalveluita, puhdasta vettä ja ravitsevaa ruokaa. Järjestö keskittyy kaikessa toiminnassaan erityisesti naisten ja tyttöjen aseman vahvistamiseen ja sen varmistamiseen, että he saavat suoraa tukea ja palveluita.
Pelastakaa Lasten vuoden 2021 humanitaariseen suunnitelmaan (Save the Children Humanitarian Plan 2021 – Children cannot wait) kuuluu neljä strategista tavoitetta, joiden pohjana on sitoutuminen laatuun, vastuullisuuteen ja kumppanuuteen:
- Lapset ja heidän perheet saavat oleellisia terveys-, ravitsemus-, vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalveluita konflikteista, kriiseistä ja katastrofeista kärsivissä maissa.
- Kriiseistä kärsivien lasten koulutus, suojelu ja hyvinvointi varmistetaan ohjaamalla heidät turvallisesti takaisin opintojen pariin joko etänä tai lähiopetukseen.
- Lapsia, mukaan lukien tyttöjä, nuoria, perheen ulkopuolella eläviä ja konflikteista kärsiviä, suojellaan väkivallalta, hyväksikäytöltä, riistolta ja laiminlyönniltä.
- Perheet pystyvät tyydyttämään perustarpeensa ja vähentämään etenkin lapsiin kohdistuvien kielteisten selviytymismekanismien käyttöä. Heidän tulonansaintamahdollisuuksiaan lisätään, heille jaetaan käteis- ja kuponkiapua tai ruoka-apua, ja varmistetaan pääsy julkisen sosiaaliturvan piiriin.
Avuntarpeessa olevat lapset
Arviolta 60 237 000 lasta tarvitsee humanitaarista apua kahdeksassa maassa. Luvut perustuvat maakohtaisiin humanitaarisen avun suunnitelmiin tai ne on laskettu arvioimalla alle 18-vuotiaiden määrä hyödyntäen YK:n väestötilastoja sekä arviota avun tarpeessa olevien kokonaismäärästä.
- Jemen: 10 935 000
- Kongon demokraattinen tasavalta: 10 192 000
- Etiopia: 10 011 000
- Afganistan: 9 700 000
- Sudan: 6 164 000
- Syyria: 4 680 000
- Pakistan: 4 305 000
- Nigeria:4 250 000
