Pelastakaa Lapset on helpottunut, että valtion juuri päättyneen budjettiriihen päätökset antavat järjestöille ja kunnille nyt niiden tarvitsemaa työrauhaa jatkaa lapsiperheiden ja lasten varhaista tukea ja hyvinvoinnin edistämistä. Kehitysyhteistyöstä leikattiin sen sijaan jo neljättä kertaa tällä hallituskaudella.
On huojentavaa, että hallitus päätti olla leikkaamatta sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista. Vaikka uusia leikkauksia ei nyt tehdä, vuosien 2024–2027 valtionavustuksista tullaan silti edelleen leikkaamaan yhteensä 140 miljoonaa euroa. Tämä on yli kolmasosa sote-järjestöjen avustuksista.
Jo päätetyt leikkaukset heikentävät tulevina vuosina järjestöjen kykyä tukea kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevia, kuten lapsiperheitä ja lapsia, etenkin kun hyvinvointialueilla ei ole mahdollisuuksia tarjota vastaavia palveluja.
Perheväkivalta ja erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava ongelma. Monet sote-järjestöistä antavat varhaista tukea naisille ja lapsille, jotka kokevat ja todistavat perheväkivaltaa perheissään.
On siksi tarpeellista, että hallitus varaa nyt budjetissaan 3,5 miljoonan edestä lisää yleiskatteista tukea turvakodeille. Sote-järjestöt tekevät myös merkittävää työtä väkivaltaa kokevien perheiden ja lasten parissa, ja niillä on vaikuttava rooli lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyssä ja varhaisessa tuessa.
On tarpeellista, että järjestöjen väkivaltatyön erityisosaaminen tunnistetaan ja niiden palvelut tukevat ja täydentävät hyvinvointialueiden kapasiteettia tehdä lähisuhdeväkivallan vastaista ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä kaikkialla Suomessa.
Kuntien valtionosuuksien leikkauksia peruspalveluihin on silti tulossa
On tervetullutta, että hallitus torjui valtionvarainministerin ehdotuksen jopa 150 miljoonan leikkauksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Kuntien peruspalveluihin kohdistuu kuitenkin budjettiesityksessä yhä 75 miljoonan säästö, jota Pelastakaa Lapset on lausunnoissaan kritisoinut.
Mikäli tämä ehdotus hyväksytään eduskunnan lopullisessa talousarviokäsittelyssä, se merkitsee merkittäviä leikkauksia lasten varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen, ja asettaa kunnissa kehittyviä ja kasvavia lapsia eriarvoiseen asemaan.
Hallituksen ei tule syventää lapsiperheköyhyyttä entisestään
Budjettiriiheen sisältyi myönteinen päätös äitiyspakkauksen arvon nostamisesta 210 euroon. Muun muassa monilapsisilla, pikkulapsiperheillä ja yhden huoltajan perheillä on taloudellisia vaikeuksia selviytyä arjestaan ja perheeseen kohdistuvista menoista.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa
Riihen tuloksia esitellessään hallitus korosti, että sosiaaliturvaan ja lapsiperheiden etuuksiin ei kohdistettu uusia säästöjä. Hallitus on kuitenkin toteuttamassa ensi vuonna merkittäviä uusia sosiaaliturvaleikkauksia, jotka lisäävät lapsiperheiden köyhyysriskiä.
Hallitus tavoittelee jo vuonna 2026 voimaan astuvalla toimeentulotuen kokonaisuudistuksella 74 miljoonan euron säästöjä ja tuensaajien määrän puolittamista. Tällä tulee olemaan vaikeissa elämäntilanteissa olevien ja köyhyydessä elävien lapsiperheiden kannalta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, joka turvaa välttämättömän toimeentulon, kun muut tulot tai varat eivät enää riitä.
Jo tähänastiset, vuosina 2024–2025 toteutetut sosiaali- ja työttömyysturvan leikkaukset tulevat THL:n uusien laskelmien mukaan ajamaan köyhyyteen arviolta 110 000 ihmistä lisää. Heistä arviolta 27 000 on lapsia. Tulevat toimeentulotuen leikkaukset näyttävät pahentavan tilannetta entisestään.
Pelastakaa Lapset on pitkään puolustanut lasten ja nuorten perusoikeutta saada oppia yhdenvertaisesti perheen varallisuuden sitä estämättä. Edellisellä hallituskaudella tehty oppivelvollisuuden laajentaminen on omiaan varmistamaan, että nuoret työllistyvät.
Olemme tyytyväisiä, että nuorten työllistymisen ja opiskelun tuki näkyy myös hallituksen budjettiesityksessä panostuksena nuorten työllistymistukeen ja opiskelijoiden ateriatukeen.
Kotoutumisen leikkaukset osuvat perheisiin
Kotoutumisesta leikataan talousarvioesityksen mukaan 30 miljoonaa euroa. Tällä vaikeutetaan kuntien lainsäädännöllisiä velvoitteita ja heikennetään kuntien mahdollisuutta tarjota palveluita maahan muuttaneille perheille.
Vaikka kuntien kotouttamistehtävien lainsäädännöllisiä velvoitteita ollaan purkamassa vuoden 2027 alusta lukien siten, etteivät ne heikennä kielikoulutusta, varhaiskasvatuksen tai opetuksen palveluita tai työllisyyttä edistäviä palveluita, perheisiin kohdistuvat heikennykset osuvat aina kuitenkin lapsiin ja ovat selkeä arvovalinta.
Pelastakaa Lasten huolena on, että leikkaukset heikentävät kuntien mahdollisuuksia tukea perheenyhdistämisen kautta Suomeen muuttaneita perheitä heidän kotoutumisessaan. Kanava-hankkeessamme tehdyn selvityksen mukaan kotoutumisen tuen palveluiden tulisi olla perheille helposti saatavilla ja koko perheen kotoutumista tarkastella kokonaisuutena.
Leikkaukset maailman köyhimmiltä jatkuvat – panostus humanitaariseen apuun positiivista
Budjettiriihessä päätettiin, että jo hallituskauden aiempien ja ensi vuodelle kohdistuvan kehysriihen 50 miljoonan leikkauksen lisäksi varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 20 miljoonalla eurolla. Vaikkei säästö hallitusohjelman linjauksen mukaisesti kohdennu kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön, vaikeuttaa se silti Suomen kehityspoliittisten linjausten toimeenpanoa.
Kertaluontoinen vähennys mm. YK-järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin murentaa sitä monenkeskistä järjestelmää, jota Suomi juhlapuheissa sanoo edistävänsä ja kohdistuu juuri naisten ja tyttöjen oikeuksia puolustaviin tahoihin.
Positiivisena uutisena voidaan pitää humanitaariseen katastrofiapuun kohdentuvaa lisäystä. Maailmassa on tällä hetkellä yli 300 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa. Samanaikaisesti lukuisat rahoittajat ovat leikanneet humanitaarisesta avusta merkittävästi. Talousarvioon kirjattu 20 miljoonan euron lisäys humanitaariseen apuun on oikeansuuntainen välittömissä vaikutuksissa tukemiseen, mutta konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ilmastokriisiin vaikutusten sopeutumiseen kehitysyhteistyöllä olisi suuremmat mahdollisuudet pitkäjänteisten vaikutusten mahdollistamisessa.
Pahimmilta lapsiin kohdistuvilta leikkauksilta vältyttiin hallituksen budjettiriihessä
Pelastakaa Lapset on helpottunut, että valtion juuri päättyneen budjettiriihen päätökset antavat järjestöille ja kunnille nyt työrauhaa jatkaa lapsiperheiden ja lasten varhaista tukea ja hyvinvoinnin edistämistä. Kehitysyhteistyöstä leikattiin sen sijaan jo neljättä kertaa tällä hallituskaudella.
Lapsilla ei ole enää aikaa odottaa parempaa tulevaisuutta
Yhä useampi perhe elää haastavassa tilanteessa, koska töitä ei ole saatavilla, mutta työttömyys- ja sosiaaliturvaa on kiristetty.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin on panostettava – lapsilta ei voi enää leikata!
Hallitus on tehnyt julkisen talouden tasapainottamiseksi lukuisia päätöksiä, jotka ovat osuneet myös lapsiin ja perheisiin.
