Äiti ja lapsi istuvat sohvalla ja katsovat toisiaan silmiin.

Oma juttu löytyi harrastustuen avulla

Kaisa Kasanen on yksi lukuisista vähävaraisista yksinhuoltajaäideistä, joiden jaksamisen ja nokkeluuden varassa oma pesue varttuu. Perheen lapset ovat päässeet harrastamaan Pelastakaa Lapsilta saadun harrastustuen avulla. Perheen elämä on rikasta, joskaan ei euroilla mitaten.

Arviolta 12 prosenttia suomalaisista lapsista elää pienituloisissa perheissä. Näistä perheistä viisi prosenttia elää toimeentulotuen varassa. Niukat eurot eivät sinänsä tee elämästä kurjaa, mutta rajallisiin valintoihin ne pakottavat. Kasasen perhe tulee toimeen 1800 eurolla kuukaudessa. He eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen.

Kasasen perheeseen kuuluu äiti, neljä lasta, koira ja kaksi kissaa. Kaisa kertoo vahvistavansa tietoisesti elämäntapaa, jossa rahaa ei juuri kulu. Sen sijaan sanoja saa kuluttaa, asioista puhutaan, ilmiöitä pohditaan, kuulumisia jaetaan, yhdessä unelmoidaan. Niin kauan, kun on rakkautta, ei olla köyhiä. 

– Kolmen aktiivisen lapsen harrastuksia minun tuloillani ei kustannettaisi, mutta olen ollut onnekas, ja saanut Imatran Pelastakaa Lasten paikallisyhdistyksen kautta kaikille kolmelle lapselle harrastustukea, Kaisa kertoo.

Kerttu, 12, käy sirkuskoulua ja kuvataidekoulua, Iivari, 10, pelaa jalkapalloa ja Touko, 7, käy parkourissa. Kuopus Oula on vasta kahden vanha, eikä hän harrasta.

Harrastukset arjen tukena

Kaisan mottona on, että arjen laatu on lasten hyvinvoinnille rahaakin tärkeämpää. Erottuaan nuorimmaisen isästä, Kaisa haki Kelalta rahoitusta psykoterapiaan. Oli aika selvittää syyt toistuviin toimimattomiin miessuhteisiin. Lapset olivat olleet myötäeläjinä jo äitinsä kahdessa vaikeassa erossa.

– Molemmat miessuhteet olivat vaikeita ja erot repiviä. Niihin kului paljon minun energiastani. Tajusin, että rakkaussuhteiden aika ei ole nyt, jos valintani hinta on lasten hyvinvoinnista pois, sanoo Kaisa. 

– Isompien lasten isän kuoltua vuosi sitten juuri turvallinen ja ennakoitava arki kannatteli heitä itse kutakin. Jokainen kolmesta on surrut isäänsä hyvin eri tavoin.

Kaisan valinta keskittyä kokonaan vanhempana olemiseen on vahvistanut perheen yhteenkuuluvuutta. Lapset voivat suunnata energiansa kouluun, kavereihin ja harrastuksiin.

Mahdollisuus etsiä omaa lajia

– Harrastusten kautta perheelläni on vahva sosiaalinen piiri. Erityistä on ollut se, että Pelastakaa Lasten harrastustukea on saanut, vaikka lapsi on ollut vasta kokeilemassa jotain lajia. Tätä muut vähävaraisille perheille tarkoitetut tuet eivät mahdollista.

Iivari etsi omaa lajiaan kauan. Mikään tarjolla ollut aktiviteetti ei oikein sytyttänyt, kunnes eteen tulivat jalkapalloharjoitukset. Rakkaus lajiin roihahti kerralla.  

Jalkapallo on paras. Minulla on siellä hyviä ystäviä. Pelaaminen on kivaa. Niin, ja äiti on joukkueen johtaja, Iivari kertoo.

– Jalkapallosta tuli minunkin harrastukseni. Teen alkuverryttelyt poikien kanssa yhdessä. Saan oman liikuntani samalla, koska omaa harrastusta minulla ei ole, Kaisa kertoo.

Kun elinkustannukset ovat nousseet ja monen perheen tilanne vaikea, Kaisan mukaan harrastustukea kannattaa ehdottomasti hakea.

– Se harrastus on monelle lapselle piristävä asia ja tapa saada ystäviä. Voi tuntea, että kuuluu joukkoon.

Teksti on julkaistu alun perin Pelastakaa Lapset lehdessä
Teksti, kuva ja video: Raili Mykkänen

Lapsi istuu lattialla sylissään mustavalkoinen kissa.

Katso Kasasen perheen tarina

Oma juttu löytyi harrastustuen avulla.
Lapsi sinisessä pelipaidassa jalkapallo kainalossa, taustalla kaksi muuta lasta samanlaisissa paidoissa.

Hae harrastustukea

Harrastustukea myönnetään alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden harrastuksen jatkuminen tai sen aloittaminen on uhattuna perheen tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi.

Surullisen näköinen poika ulkona hiekkakentän laidalla.

Lahjoita kotimaan lapsille

Lahjoittamalla autat vähävaraisia perheitä selviytymään ja ehkäiset lasten syrjäytymistä kotimaassa.