Turvaa lasten hyvinvointi budjettipäätöksillä
Taloudellisesti vaikeinakin aikoina lapset ja nuoret on laitettava etusijalle. Päättäjien on varmistettava, että jokainen lapsi saa kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa aikuisilla on riittävät taloudelliset resurssit ja voimavarat huolehtia lasten hyvinvoinnista.
Syksyn budjettipäätöksissä on mahdollisuus parantaa lasten asemaa seuraavilla toimilla:
1. Vähennä lapsiperheköyhyyttä
Puoliväliriihessä ei kohennettu pienituloisimpien lasten ja perheiden tilannetta, vaikka veronkevennyksiä esitetään yhteensä noin kahden miljardin euron edestä. Köyhyys heikentää lasten terveyttä ja aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia.
- Pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloon ei tule kohdentaa uusia heikennyksiä, ja lapsiperheisiin kohdistuneita sosiaaliturvaleikkauksia on peruttava.
- Sosiaaliturvan ja toimeentulotuen uudistamistyö on tehtävä perheiden monimuotoisuus, erilaiset perhetilanteet ja haavoittavassa asemassa olevat ryhmät huomioiden.
2. Takaa riittävät resurssit lastensuojeluun
Hallitus on kohdistamassa sosiaalihuoltoon 100 miljoonan euron säästöjä, joiden sisällöstä ei vieläkään ole saatu täyttä selkoa. Leikkaukset osuvat lastensuojelun arkeen samalla, kun lastensuojelulain uudistaminen etenee osittain ja hitaasti.
- Lastensuojelulainsäädäntöön tarvitaan kokonaisuudistusta. Resurssit on kohdennettava ennaltaehkäiseviin perustason palveluihin. Näin voidaan välttyä inhimillisesti ja taloudellisesti raskaammilta erityistason toimilta.
- Sosiaalihuoltolaista ei tule vähentää siinä määriteltyjä tuen tarpeita ja niihin vastaavia sosiaalipalveluita.
- Lastensuojelulaitosten mitoituksissa ja päivystyssääntöjen muutoksissa on varmistettava, että paikalla on riittävästi moniammatillista osaamista esimerkiksi lääkehoidon ja kuntouttamisen toteuttamisen kannalta.
3. Turvaa lasten ja perheiden arjen palvelut
Puoliväliriihessä esitettiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin noin 2 prosentin eli 75 miljoonan euron säästöä. Kuntien rahoituksesta noin 60 % kohdistuu varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Lisäksi riihessä esitetyt leikkaukset toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulutukseen heikentävät nuorten koulutusmahdollisuuksia ja tulevaisuususkoa.
- Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja ei tule kunnissa leikata ilman huolellista vaikutusarviointia.
- Perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulutuksen maksuttomuutta ja laatua on suojeltava.
- Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja ei tule korottaa.
4. Vahvista kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun rahoitusta
Puoliväliriihessä linjattiin lisäleikkauksista kehitysyhteistyöhön jo aiemmin linjattujen miljarditason leikkausten lisäksi. Samalla USA ja Euroopan maat ovat leikanneet kehitysyhteistyöstä kymmenien miljardien edestä. Lapsen oikeuksien toteutuminen on entistä vakavammin uhattuna globaalisti. Kehitysyhteistyöllä voidaan tukea erityisesti vähiten kehittyneitä alueita, joilla ei vielä ole edellytyksiä kauppasuhteiden kehittämiseen.
- Kehitysyhteistyöhön kohdistuvat lisäleikkaukset on peruttava. Rahoitusta tulisi kasvattaa ja luoda pitkäaikainen visio Suomen kehitysrahoitukselle.
- Suomen tulee puolustaa vahvemmin omia humanitaarisia linjauksiaan myös rahoituksessa.
5. Varmista järjestörahoitus
Järjestöjen avustuksiin ollaan kohdistamassa historiallisen suuria leikkauksia. Järjestöjen lapsille, nuorille ja perheille tarjoama ennaltaehkäisevä tuki vähentää kalliimpien toimenpiteiden tarvetta.
- Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ei tule enää leikata, vaan järjestöjen ja niiden tuhansien vapaaehtoisten mahdollisuus auttaa ihmisiä ja tarjota vertaistukea on turvattava.
- Järjestöjen poliittista ohjausta ei tule lisätä. Järjestöjen autonomiaa ei saa kaventaa.
Lisätiedot
Tiina-Maria Levamo
Johtava asiantuntija – lapsen oikeudet ja vaikuttamistyö
Emmi Pakkala
Advocacy Advisor / erityisasiantuntija