”Mua ahdistaa”. Tämä on hyvin yleinen tapa aloittaa keskustelu NetariWA:ssa eli Netarin WhatsApp-chatissa. Nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt, ja se näkyy myös Pelastakaa Lasten ylläpitämässä nettinuorisotalo Netarissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uutisoi 2.6.2023, että yläkoulun 8.–9.-luokkalaisten ahdistuneisuus on uusimman Kouluterveyskyselyn mukaan kasvanut, toisin kuin tutkijat osasivat odottaa. Koronapandemian aikaan nuorten pahoinvoinnista oltiin yleisesti hyvin huolissaan, mutta pandemian päättyminen ei valitettavasti ole kääntänyt nuorten tilannetta parempaan suuntaan.
Jo vuonna 2021 ahdistuneisuus oli kasvanut merkittävästi edellisistä vuosista erityisesti tytöillä. Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä niiden osuus, jotka kertoivat kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on kasvanut entisestään. Lisääntynyt ahdistuneisuus näkyy myös Netarissa, erityisesti NetariWA:n korkeissa yhteydenottomäärissä.
NetariWA – aikuisen tuki omassa puhelimessa
NetariWA on WhatsApp-alustalla toimiva nuorten tukipalvelu, jossa Pelastakaa Lasten työntekijä on läsnä joka arki-ilta keskustelemassa nuorten kanssa heidän mieltään askarruttavista asioista. Nuoret voivat laittaa viestiä koska tahansa ja käydä kahdenkeskistä keskustelua päivystäjän kanssa ilman, että keskusteluhistoria tyhjenee välissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saman nuoren kanssa käyty keskustelu voi kestää kuukausia, ja päivystäjät oppivat tuntemaan nuoren hyvin. Myös nuoret tietysti oppivat tuntemaan päivystäjät, jolloin luottamussuhde syvenee.
Jalkautuminen nuorten suosimaan matalan kynnyksen viestipalveluun on osoittautunut todella toimivaksi kohtaamisen tavaksi. Yhteydenottojen määrä onkin kasvanut viime aikoina huimasti. Kun keväällä 2022 raportoituja keskusteluja oli 325, keväällä 2023 keskusteluja käytiin jo 534.
Usein keskustelu aikuisen kanssa auttaa ja parantaa oloa. NetariWA:n palautekyselyyn vastanneista 70 % kertoi, että heillä oli jonkin verran tai paljon parempi mieliala keskustelun jälkeen. 60 % vastasi saaneensa apua pahaan oloon, ja 50 % vastasi saaneensa vinkkejä ja uusia näkökulmia tilanteeseensa. Puhuminen auttaa – se näkyy myös sanallisissa palautteissa:
”Välillä elämä kolahtaa kovempaa millon haluun jutella ongelmista nii se sai mut ettimään juttelu apua netissä”
”On helpottanut kun saa puhua ja ei tarvi pitää kaikkea sisällä.”
Halu jakaa kuulumisia on yleisin yhteydenottojen syy
Monella nuorella on korkea kynnys kertoa pahasta olostaan oman elämänsä aikuisille. Aikuisia ei haluta huolestuttaa tai nuorta voi jännittää, miten aikuiset reagoisivat hänen asiaansa. Nuoret kuitenkin tarvitsevat aikuisen tukea ja heillä on oikeus tukeen. Digitaaliset palvelut ovat hyvä tapa kokeilla avun hakemista suhteellisen anonyymisti ja vaikkapa omasta huoneesta käsin.
Turvallisuuden tunnetta voi lisätä se, että nuori on itse kontrollissa siitä, miten keskustelu etenee ja hän voi halutessaan vaikkapa sulkea keskustelun kokonaan. Olemme siis nuoren omalla tontilla. Moni nuori sanoo suoraan, että haluaa ensimmäiseksi kysyä meidän mielipidettämme asiaansa. Sillä, miten digipäivystäjä kohtaa nuoren ja vastaanottaa hänen asiansa, on siis todella suuri merkitys.
Nuoret kaipaavat luottoaikuista, jolle puhua niin arkisista kuulumisista kuin synkemmistäkin ajatuksistaan. Ylivoimaisesti suurin syy, miksi nuoret ottavat yhteyttä NetariWA:han, on halu jakaa kuulumisia jollekin. Kevään 2023 kaikista yhteydenotoista 40 % kuului tähän kategoriaan. Toiseksi yleisin yksittäinen syy on yleinen paha olo, joka on syynä noin 20 % yhteydenotoista.
Netarissa rohkaisemme nuorta usein keskustelun lomassa kertomaan asiansa myös läsnä oleville aikuisille, sillä parhaiten apu etenkin vakavimmissa tilanteissa löytyy läheltä. Keskustelemme nuoren kanssa siitä, kuka hänen elämässään olisi sellainen luotettava taho, jota hän voisi ensimmäiseksi lähestyä. Joskus autamme konkreettisesti nuorta suunnittelemaan vaikean asian puheeksi ottamista. Tämänkaltainen apu näkyy myös palautteissamme:
”NetariWA auttoi hyvin ja kertoi vinkkejä miten voisin kertoa asiani.”
”Otin yhteyttä, koska tarvitsin apua vaikean asian kertomiseen äidille.”
”He ovat auttanut siten että he ovat rohkaissut minun puhumaan aikuisille kiusaamisesta.”
Läsnä kaikkein yksinäisimmälläkin hetkellä
Surullisimpia ovat ne tilanteet, joissa nuorella ei yksinkertaisesti ole turvallisia aikuisia lähipiirissään. Tästä syystä pyrimme aina ensisijaisesti kohtaamaan nuoren ja olemaan hänelle se turvallinen kuunteleva aikuinen – sen sijaan, että jatko-ohjaisimme nuoren saman tien toisaalle. Pelkästään se, että nuorta kuunnellaan ja hänet kohdataan, voi luoda siinä hetkessä riittävästi toivoa:
”Ei ollut ketään muuta luotettavaa aikuista kelle uskaltais puhua.”
”Ei ollut ennen oikein ketään kenelle kertoa ja kuka olisi ehtinyt oikeasti kuuntelemaan.”
Toisinaan meitä lähestyvät nuoret, jotka ovat hyvin epätoivoisessa ja synkässä tilanteessa. NetariWA on läsnä näissäkin hetkissä ja vastaa avunhuutoon. Hankimme nuorelle välittömästi apua ja palautteiden perusteella olemme myös pelastaneet henkiä.
”[NetariWA on] helpottanut oloa, estänyt itsemurhayrityksiltä, en tunne oloa niin yksinäiseksi, kun tiedän, että on yksi paikka missä saan kertoa olostani.”
”[Olen saanut palvelusta] sillä hetkellä jaksamista elää.”
”Ihan huippua, että tälläinen palvelu on olemassa, ilman tätä en olisi todennäköisesti enää täällä.”
Digipalveluilla on tärkeä rooli
NetariWA:n kaltaisilla digitaalisilla matalan kynnyksen tukipalveluilla on tärkeä paikkansa nuorten hyvinvoinnin rakentajina ja puolustajina. Digipalveluissa kohdataan ja kuunnellaan, mitä nuoren elämässä on meneillään. Moni nuori kertoo NetariWA:ssa päivystäjälle sellaisia asioita, joita ehkä kukaan muu aikuinen nuoren elämässä ei vielä tiedä.
Nuorten luottamus tuo mukanaan myös vastuuta. Siinä missä monet nuoret voivat tänä päivänä hyvin ja heillä on turvaverkko kunnossa, joukossa on myös paljon nuoria, jotka kamppailevat yksinäisyyden ja mielenterveyden haasteiden kanssa ja kaipaavat aikuisen tukea. Näiden nuorten asioista ja oikeuksista meidän tulee pitää ääntä jatkossakin.
Teksti: Eve-Linda Lassila
Kirjoituksessa on käytetty seuraavia lähteitä:
NetariWA raportointilomake, kevät 2023 ja kevät 2022 (ei julkisesti luettavissa)
NetariWA palautekysely, vastaukset kerätty kesäkuussa 2023
SOScast podcast jakso 17: ”Paha olo ei katso kelloa – verkkokohtaaminen voi pelastaa nuoren hengen”. Julkaistu 5.11.2019.
STT.info: ” Tuore raportti kertoo: alakouluikäiset lapset usein yksinäisiä ja kaipaavat aikuisen seuraan” Julkaistu 7.3.2023. Linkki: https://www.sttinfo.fi/tiedote/tuore-raportti-kertoo-alakouluikaiset-lapset-usein-yksinaisia-ja-kaipaavat-aikuisen-seuraan?publisherId=3544&releaseId=69968055
STT.info: ” THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän” Julkaistu 2.6.2023. Linkki: https://www.sttinfo.fi/tiedote/thln-kouluterveyskysely-8–ja-9-luokkalaisten-ahdistuneisuus-ei-osoita-laantumisen-merkkeja-koronan-jalkeen-kiusaamista-aiempaa-enemman?publisherId=69817778&releaseId=69984439
