NHL-ura Chicagossa, auton tuunausta kotipihassa tai elämä ritarina. Kun perhehoidossa asuvilta lapsilta kysytään heidän unelmistaan, vastauksista syntyy varsin kirjava joukko tulevaisuuden suunnitelmia.
Mukana on yliopisto-opintoja, urheilu-uraa, eläimiä ja hyvin konkreettisia toiveita. Yksi lapsi haaveilee pienestä pörröisestä koirasta, jolle voisi pukea vaatteita, toinen pohtii jo tulevaa ammattiaan Mäkkärin myyjänä.
Perhehoitajien toiveet ovat selkeitä. He toivovat, että lapset ja nuoret saavat käydä koulunsa loppuun, löytävät oman polkunsa jatko-opintoihin tai työelämään, saavuttaisivat tavoitteitaan ja olisivat aikuisina onnellisia. Tärkeää on myös ihan tavalliset asiat: tasainen arki ja se, että lapset voivat asua perhehoidossa niin kauan kuin sitä tarvitaan.
Nuorten unelmat
Nuorten unelmissa tulevaisuus näyttää monenlaiselta. Osa haaveista on mielikuvituksellisia, osa taas hyvinkin tarkkoja suunnitelmia.
17-vuotias tyttö haaveilee fysiikan opiskelusta yliopistossa. Hänellä on myös selkeä mielikuva asuinpaikasta: siellä pitäisi olla paljon mäkiä ja kuusimetsää.
13-vuotias tyttö haaveilee lääkärin opinnoista ja siitä, että voisi joskus lähteä sairaanhoitajana työskentelevän äitinsä kanssa ulkomaille kriisialueelle auttamaan sairaita ja loukkaantuneita.
14-vuotiaan ajatukset pyörivät autoissa. Hän aikoo automekaanikoksi ja haaveilee omasta tuunattavasta autoprojektista kotipihassa. Lemmikki olisi myös toivelistalla, mutta sijaisvanhemman allergia laittaa suunnitelman toistaiseksi odottamaan.
18-vuotias itsenäistyvä nuori unelmoi omasta kodista ja paremmasta autosta.
Nuorempien lasten haaveet
Nuoremmilla lapsilla unelmat ovat usein hyvin konkreettisia.
5-vuotias tyttö haaveilee oppivansa uimaan ja aloittavansa uimaharrastuksen.
9-vuotias poika tähtää jääkiekon huipulle ja suunnittelee muuttavansa aikuisena Chicagoon pelaamaan NHL:ssä. Jos suunnitelma muuttuu, varavaihtoehto on jo valmiina: metsäkoneenkuljettajan työ kuten isällä. Elämään kuuluisi myös pieni pörröinen koira, jolle voisi pukea vaatteita.
9-vuotias tyttö suunnittelee tulevaisuutta eläinten parissa: hän aikoo opiskella eläintenhoitajaksi, asua maaseudulla ja ryhtyä hevosalan yrittäjäksi. Omia lapsiakin hän saattaa haluta – jos ne eivät kilju liikaa.
7-vuotiaan suunnitelmissa ammattivaihtoehtoja on useampi. Miksi valita vain yksi, kun hänestä voisi tulla vaikka ampumahiihtäjä, rallikuski tai ritari?
Ja yksi 7-vuotias on jo tehnyt urapäätöksensä: hänestä tulee isona Mäkkärin myyjä. Lukion ja ammattikoulun välillä on kuitenkin vielä vaikea valita: lukioon ei ehkä uskalla mennä, jos siellä pitää tanssia.
Yksi asia vastauksista kuitenkin käy selväksi: tulevaisuudessa on tilaa niin suurille suunnitelmille kuin pienille, mutta tärkeille toiveille.
