Aseellisista konflikteista kärsivien lasten määrä on kasvussa. Samaan aikaan yhä useammat lapset ovat jäämässä ilman riittävää suojelua rahoituksen ollessa täysin riittämätöntä avustustoiminnan tarpeisiin nähden.
Pelastakaa Lapset on yhteistyökumppaniensa kanssa julkaissut tänään raportin lasten suojelun rahoituksesta humanitaarisessa avussa. Raportista ilmenee, että suojelua edistävä työ on jatkuvasti merkittävästi alirahoitettu, vaikka avun tarpeessa olevien lasten ja perheiden määrä on samalla kasvussa. Raportti julkaistaan tällä viikolla Oslossa järjestettävän lasten tilannetta konflikteissa käsittelevän kansainvälisen konferenssin yhteydessä.
Konflikteihin liittyvässä humanitaarisessa avussa pyrittiin viime vuonna tavoittamaan eri lastensuojelupalveluilla noin 22,4 miljoonaa lasta ja huoltajaa. Tähän toimintaan tarvittavasta 795 miljoonasta dollarista saatiin katettua alle viidennes. Pelastakaa Lasten arvion mukaan, tämä asetti lähes 18 miljoonaa lasta ja huoltajaa väkivallan, hyväksikäytön vaaraan.
Lastensuojelutoimien puutteellinen rahoitus tarkoittaa sitä, että moni lapsi jää ilman tarvitsemaansa apua ja tukea, ja joutuu edelleen kokemaan vakavia oikeuksiensa rikkomuksia. Samalla avun toimijat yrittävät vähäisilläkin resursseilla tekemään voitavansa tavoittaakseen mahdollisimman montaa ahdingossa olevaa lasta.
Konflikteista kärsivien lasten määrä kasvussa
Pelastakaa Lapset on yhdessä Oslon rauhantutkimusinstituutin kanssa päivittänyt arvionsa konfliktialueilla elävien lasten määrästä. Uppsalan yliopiston konflikteja koskevaan tietokantaan perustuvat laskelmat osoittavat, että vuonna 2022 noin 468 miljoonaa lasta asui konfliktialueella. Tämä on runsas kuudesosa maailman lapsista. Määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälistä.
Yhä useampi lapsi elää maailman pahimpien konfliktien keskellä, eli maissa, joissa sattuu yli 1000 sotatoimimin liittyvää kuolemaa kalenterivuoden aikana. Viime vuonna näissä maissa 250 miljoonaa lasta eli enintään 50 kilometrin säteellä paikasta, jossa on sattunut konfliktiin liittyvä välikohtaus tai muu tapahtuma. Lukumäärä on kahden vuoden kuluessa kasvanut 12 prosenttia.
Lasten suojelun on oltava humanitaarisen avun ytimessä
Aseellisilla konflikteilla on tuhoisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia lapsiin. Humanitaarisen avun merkitys konflikteista kärsivien lasten suojelussa on hyvin tärkeä, sillä poikkeustilanteen seurauksena perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kyky pitää lapset turvassa voi olla hyvinkin alhainen.
Konfliktitilanteissa lapset ovat aikuisiin verrattuna suuremman suojelun tarpeessa. Lapsiin kohdistuu myös uhkia, jotka usein eroavat hyvinkin paljon niistä, joita aikuiset joutuvat kohtaamaan.
Konflikteissa lapsia uhkaa menehtyminen ja vammautuminen. Lisääntyneen turvattomuuden seurauksena, lapset voivat joutua kohtaamaan suoranaista väkivaltaa, ja myös hyväksikäyttöä, laiminlyöntiä ja kaltoinkohtelua. Kriisitilanteissa esimerkiksi haitallisen lapsityön ja lapsiavioliittojen yleisyys kasvaa. Monia uhkaa värväys aseellisiin ryhmiin ja joukkoihin. Lapsilla on myös suuri tarve saada mielenterveydellistä tukea, jotta he pystyisivät käsittelemään ja toipumaan väkivaltaisuuksien aiheuttamista henkisistä rasituksista ja traumoista.
Junior*, 17, Kongon demokraattisesta tasavallasta, vietti kahdeksan kuukautta lapsisotilaana vuonna 2018. Hän oli joutunut eroon perheestään 12-vuotiaana aseellisten ryhmien väkivallan vuoksi.
– Se oli vaikeata aikaa. Olin orja ja koin millaista on elää orjuudessa. Ryhmässämme oli kolme poikaa ja yksi tyttö. Tytön piti maata päällikkömme kanssa joka päivä. [– –] Osallistuin taisteluihin kahdesti muita aseellisia ryhmiä vastaan. En kestänyt sitä väkivaltaa ja kaikkia julmuuksia. Onneksi selvisin hengissä.
Junior pääsi irti aseellisesta ryhmästä Pelastakaa Lasten kumppanijärjestön toiminnan myötä. Hän on saanut psykologista tukea ja on ryhtynyt räätäliksi.
Lapset vaativat muutosta
Konfliktien koettelemissa maissa elävät lapset vaativat maailman johtajilta toimia. Yksi heistä, 10-vuotias Maha (nimi muutettu) Jemenistä, haavoittui henkilömiinan räjähdyksessä.
Jemeniläinen Maha on yhä toipumassa henkilömiinan räjähdyksen aiheuttamista vammoista, Tyttö toivoo voivansa kouluttautua lääkäriksi auttaakseen konflikteissa vammautuneita lapsia. Pelastakaa Lapset on tarjonnut monimuotoista tukea sekä Mahalle, että hänen perheelleen. Kuva: Ahmed Albasha / Pelastakaa Lapset
– Polttopuut oli kerätty ja olimme palaamassa kotiin. Sitten siellä oli iso kanto, jonka halusin mukaani. Vedin siitä, jolloin räjähti. Toivon, ettei kukaan joutuisi kokemaan samaa. Jos minulla olisi kaikki valta, lopettaisin sodan.
Oikea-aikaisella tuella lapset voivat kuitenkin pysyä turvassa ja myös toipua vaikeimmistakin kokemuksistaan. Pelastakaa Lapset kehottaa maailman johtajia, rahoittajia, YK:n jäsenvaltioita ja kansalaisjärjestöjä ryhtymään toimiin tilanteen muuttamiseksi ja lasten suojelun tehostamiseksi. Humanitaarisessa avussa lasten suojelua on priorisoitava huomattavasti aiempaa korkeammalle ja toimille on varattava riittävä rahoitus. Järjestö toivoo Suomen huomioivan lasten suojelun merkityksen kehitysyhteistyövaroista ja humanitaarisesta avusta päätettäessä.
*****
Lataa raportti lasten suojelun rahoituksesta humanitaarisessa avussa: Unprotected: An Analysis of Funding for Child Protection in Armed Conflict
Tutustu konfliktialueilla elävien lasten viesteihin ja vaatimuksiin maailman johtajille: ”We don’t have magic powers, but you do”
Auta konflikteista ja muista humanitaarisista kriiseistä kärsiviä lapsia: www.pelastakaalapset.fi/hata
