Miksi lasten palautetta tarvitaan, ja kuinka heidän tietoaan tulisi hyödyntää palveluiden kehittämisessä?

Tähän tarvitaan muutos: Lasten palveluita tuotetaan lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta silti lapsilta ei kysytä, miten palvelut palvelevat heitä ja millainen kokemus lapsille jää palveluiden käyttäjinä, siis asiakkaina. Palautteen keräämiseen on monta perustetta:

1. Osallisuus ja oikeusvaikutus:

Lapsilla on oikeus osallistua heitä koskevien päätösten tekoon, kuten palveluiden kehittämiseen. Palautteen kerääminen antaa lapsille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa palveluiden suunnitteluun.

2. Lapsiystävällisyys:

Lapsiystävällisten palveluiden kehittäminen edellyttää, että ymmärretään lasten tarpeet, toiveet ja kokemukset. Palautteen avulla voidaan varmistaa, että palvelut vastaavat näitä tarpeita.

3. Laadun parantaminen:

Pieniltä palveluiden käyttäjiltä saa arvokasta tietoa palveluiden laadusta ja toimivuudesta. Heidän näkemyksensä auttavat tunnistamaan ongelmia ja näin parantaa palveluita.

4. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen:

Lasten antama palaute voi auttaa havaitsemaan ongelmia varhain, mikä voi auttaa ennaltaehkäisemään vakavampia ongelmia ja parantamaan lasten hyvinvointia.

5. Tasa-arvo ja syrjimättömyys:

Palautteen kerääminen voi auttaa tunnistamaan mahdollisia syrjinnän ja eriarvoisuuden ilmenemismuotoja palveluissa ja auttaa kehittämään niitä tasa-arvoisemmiksi ja syrjimättömämmiksi.

6. Palveluiden käytön parantaminen:

Lapsilta saatava palaute voi auttaa palveluntarjoajia ymmärtämään, miten lapset käyttävät palveluita ja mitä parannuksia voitaisiin tehdä, jotta palveluiden käyttö olisi sujuvampaa ja hyödyllisempää. Tässäkin on syytä olla tietoinen siitä, miten lapsi mieltää palvelun ja mitkä ovat hänelle merkityksellisiä (kriittisiä) kohtia palveluissa (esim ennakointi ja viestintä).

7. Kansalaisuuden arvo:

Osallistuminen palautteen antamiseen voi opettaa lapsille taitoja, kuten itseilmaisua, kuuntelemista ja demokraattista osallistumista, jotka ovat arvokkaita heidän kansalaisiksi kasvamisisessaan.

8. Monimuotoisuus ja kulttuurinen herkkyys:

Lapset edustavat erilaisia kulttuureita ja taustoja. Heidän palautteensa voi auttaa suunnittelemaan palveluita, jotka ovat monimuotoisia ja kulttuurisesti herkkiä.

Kun lapsilta kerättyä tietoa hyödynnetään palveluiden kehittämisessä, on tärkeää ottaa huomioon seuraavat näkökohdat:

1. Käytä ymmärrettävää konkreettista kieltä ja tiedon keräämisen työvälineitä: Palautteen pyyntöjen ja kyselyiden tulee olla lapsille sopivaa kieltä ja heidän kehitystasoonsa sopivia. Palvelu, asiakas, työntekijä ovat aikuiskeskeisiä termejä. Tapaaminen, hoitaminen, sinun perhettäsi auttavat ihmiset konkreettisia termejä. Huomioi myös pienempien lasten palautteen keräämisen mahdollisuudet tiedon keräämisen kanavissa ja välineissä.
2. Aktiivinen kuuntelu: Kuuntele tarkasti, mitä lapset sanovat, ja osoita heille, että heidän mielipiteensä ovat tärkeitä. Havainnointi on myös kuuntelua. Jos ei ole yhteistä kieltä, lapsi pystyy osoittamaan asioita.
3. Anonyymius ja luottamuksellisuus: Tietojen keräämisen tulee olla turvallista ja luottamuksellista, jotta lapset voivat ilmaista mielipiteensä avoimesti.
4. Monipuolinen tiedonkeruu: Käytä erilaisia menetelmiä, kuten kyselyitä, lapsiystävällisiä haastatteluita (alle 10 kysymystä siis) , piirtämistä ja leikkimistä, jotta lapset voivat valita heille sopivan tavan ilmaista itseään.
5. Palautteen integrointi: Käytä kerättyä tietoa palveluiden suunnittelussa ja päätöksenteossa ja luo sille systeemi. Anna palautteelle todellinen vaikutus palveluiden kehittämiseen.
6. Jatkuvuus: Palautteen keräämistä tulisi pitää jatkuvana prosessina, jotta muutokset ja parannukset voivat tapahtua ajan mittaan. Muutosten seurantaan tarvitaan muiden mittareiden rinnalle myös lapsille ymmärrettäviä mittareita.
7. Tiedon palauttaminen lapsille. Palauta tieto takaisin lapsille validoinnin tueksi sekä myönteisen tunnistamisen hengessä. Liian usein lapsilta kerätään tietoa, mutta lapsille ei kerrota, miten ja mihin tietoa on käytetty.

Yhteenvetona voidaan todeta, että lasten palautteen kerääminen on keskeinen osa lasten oikeuksien toteuttamista ja palveluiden kehittämistä. Erityisesti paljon palveluita käyttäviltä, haavoittavassa asemassa olevilta lapsilta kysyminen on keskeistä, vaikka se vaatii enemmän ponnisteluita ja resursseja. Se edistää tasa-arvoa, osallisuutta ja lasten hyvinvointia, kunhan kerättyä tietoa käytetään systemaattisesti ja ymmärretään lapsimukavuusalueen ja aikuismukavuusalueen erot.

Jos aihe kiinnostaa, käy tutustumassa meidän uusiin sivuihimme ja uuteen maksuttomaan verkkokurssimme lasten palveluiden kehittämisen tueksi.