Lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jättäminen eli hatkaaminen on monitahoinen sosiaalinen ongelma. Hatkaaminen vaarantaa aina lapsen hyvinvoinnin ja sen aikana lapsen arkirytmi rikkoutuu, koulunkäynti keskeytyy ja turvallisuus vaarantuu. Ennen lastensuojelulain 69 a §:n voimaantuloa ei ollut säännöksiä siitä, kuka voi kuljettaa ja saattaa luvattomasti laitoksesta poistuneen tai sinne palaamatta jääneen lapsen takaisin lastensuojelulaitokseen ja miten kuljetus tulee toteuttaa.
Alla olevassa kirjoituksessa otan kantaa siihen miksi säännöstely oli tarpeen ja miten se on muuttanut lapsen palauttamiseen liittyviä käytäntöjä.
”Lastensuojelulaitoksista karkaa eli ”hatkaa” vuosittain satoja nuoria.”
Lastensuojelulain 69 a §:n mukaan laitoksen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin luvattomasti poistuneen lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi laitokseen. Lapsen kuljettamisen voi toteuttaa vain laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva lastensuojelulaissa tarkoitetun ammatillisen pätevyyden omaava työntekijä, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu toimivaltainen viranomainen. Lapsen kuljettamisen toteuttava henkilö voi tehdä lapselle henkilöntarkastuksen ja suorittaa eräiden haitallisten aineiden ja esineiden haltuunoton lapselta sekä pitää lasta lyhytaikaisesti kiinni kuljetuksen aikana. Säännöksen perusteella lapsen etsimistä ja kuljetusta takaisin laitokseen ei voida ulkoistaa esimerkiksi yksityiselle yritykselle.
Lastensuojelulaitoksista karkaa eli ”hatkaa” vuosittain satoja nuoria. Karkaaminen on aina lapsen ja nuoren kehitykselle merkittävä riski ja karkumatkan aikana nuoret altistuvat usein päihteiden käytölle, rikosten tekemiselle sekä esimerkiksi seksuaaliselle väkivallalle. Hatkaaminen on myös haaste palvelujärjestelmällemme.
Outi Pekkarisen ja Elina Kekkosen analyysissa lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuneiden lasten kyselytutkimuksesta korostui lapsen saaman tiedon ja oikeusturvan vahvistamisen tärkeys. Kun lapsi ymmärtää paremmin lastensuojelun toimenpiteiden perusteet ja tarkoituksen, vastustus ja mahdollisesti myös hatkaaminen häviävät. Lapsen oikeusturva vaatii sen, että hänelle kerrotaan lastensuojelutoimenpiteiden syistä ja tarkoituksesta selkeästi ja avoimesti.
”Luvatta laitoksesta poistuneet lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.”
Ennan lastensuojelulain 69 a §:n voimaantuloa lasten kuljetuksia koskeva käytäntö oli muodostunut maassamme epäselväksi ja ajoittain jopa lainvastaiseksi. Kuljetuksia toteutettiin vaihtelevasti ja yksityisiä kuljetuspalvelun tuottajia käyttäen. Suurena ongelmana oli myös se, että yksityisten kuljetuspalvelujen tuottajien valvonta oli käytännössä olematonta. Säännös laitoksesta luvatta poistuneen lapsen kuljettamisesta oli siis erittäin tarpeellinen tilanteen selkeyttämiseksi ja lapsen oikeuksien turvaamiseksi.
Luvatta laitoksesta poistuneet lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Juuri tästä syystä heidän etsintänsä ja kuljetuksensa vaatiikin erityistä ammattitaitoa sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Hallituksen esityksessä päädyttiinkin suosittelemaan, että lapsen kuljetuksesta vastaavan henkilön olisi hyvä olla lapselle entuudestaan tuttu, esimerkiksi hänen omaohjaajansa. Tutun henkilön läsnäolo myös lisää lapsen turvallisuuden tunnetta.
Sosiaalitoimella on oikeus saada poliisilta tarpeellista virka-apua laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi. Sijaishuoltopaikastaan luvatta poistuneen lapsen tilanne voi kuitenkin olla luonteeltaan niin akuutti, että virka-aputehtävän sijaan kyseessä on poliisin hälytystehtävä. Mikäli on tiedossa konkreettinen ja akuutti lapsen tai muiden ihmisten henkeä ja terveyttä uhkaava seikka, esimerkiksi lapsen itsetuhoisuus tai vakava päihtymystila, tulee lapsen tilanteesta olla aina välittömästi yhteydessä hätäkeskukseen.
Lapsen etsinnästä ja kuljettamisesta on aina tehtävä asianmukaiset kirjaukset lapsen asiakasasiakirjoihin. Kirjaus mahdollistaa kuljetuksen toteuttamisen jälkikäteisen valvonnan.
Kirjoittaja: Maria Haarajoki, Juristi (OTM), Pelastakaa Lapset ry
Maria Haarajoki on Pelastakaa Lapset ry:n juristi, joka erikoistunut lapsen oikeuksiin. Hänellä on pitkä kokemus lastensuojelun ja sosiaalihuollon juridiikasta ja hän toimii myös oikeudenkäyntiasiamiehenä.
