Lasten suojeleminen seksuaaliväkivallalta verkossa on uhattuna. EU:n väliaikainen asetus, joka sallii verkkopalveluissa lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan vapaaehtoisen havaitsemisen materiaalin poistamiseksi, on päättymässä huhtikuun alussa. Neuvottelut väliaikaisen asetuksen jatkamisesta epäonnistuivat maaliskuun puolivälissä, eikä uudesta pysyvästä asetuksesta olla päästy sopuun. Tämä jättää lapset vaille suojelua myös Suomessa.
Pelastakaa Lasten mukaan lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta verkossa lisääntyy nopealla vauhdilla. Viime vuosina se on raaistunut entisestään, ja uudet teknologiat, mm. generatiivinen tekoäly, kiihdyttävät sen leviämistä ennen näkemättömällä tavalla.
Arvioidaan, että ainakin 300 miljoona lasta kokee vuosittain seksuaaliväkivaltaa verkossa. Länsi-Euroopassa joka viides lapsi kohtaa verkossa houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin ennen 18 vuoden ikää. EU:ssa sijaitsevilla verkkopalvelimilla ylläpidetään yli 60 prosenttia lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista maailmanlaajuisesti.
Rikosten tunnistamisessa ja niistä ilmoittamisessa verkkoalustojen palveluntarjoajilla on keskeinen ja ratkaiseva rooli. Viime vuosina jopa 99 prosenttia raportoidusta lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista on löytynyt alustojen havaitsemisteknologioiden avulla – mittakaava, johon yksittäisten ihmisten ilmoitukset tai poliisin tutkinta eivät voisi yltää.
EU:n väliaikainen asetus, joka sallii osalle viestintäpalveluista alaikäisiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvän materiaalin vapaaehtoisen havaitsemisen, on voimassa vain huhtikuun alkuun saakka, eikä sen jatkosta ole päästy sopuun. Pysyvän CSA-asetuksen neuvottelut ovat jatkuneet jo vuosia vailla ratkaisua. Ilman asetusta lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tehokas havaitseminen, poistaminen ja ennaltaehkäiseminen vaarantuu.
“Vapaaehtoista tunnistamista tekevät toimijat ovat väliaikaisen lainsäädännön voimassaolon nojalla suojelleet EU:ssa tuhansia lapsia ja estäneet miljoonien seksuaaliväkivaltakuvien ja -videoiden leviämisen. Nyt lapsilta on poistumassa tämä vähäinenkin vapaaehtoisuuteen perustuva suoja”, sanoo Pelastakaa Lasten Nettivihjeen kehittämispäällikkö Heidi Näppi.
Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin havaitsemisen tehokkuus tuli todistetuksi jo vuonna 2021, kun EU:n väliaikaista asetusta ei vielä ollut. Tällöin ilmoitukset lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista vähenivät 58 % – ei siksi että väkivalta olisi vähentynyt, vaan koska havaitsemisjärjestelmät eivät enää voineet toimia tehokkaasti.
Päättäjillä on sitova velvoite lainsäätäjinä suojella lapsia kaikelta väkivallalta kaikissa ympäristöissä. Pelastakaa Lapset vetoaa päättäjiä varmistamaan kiireellisesti, että EU turvaa lasten suojelun myös huhtikuun 2026 jälkeen.
“On kestämätöntä, että lapset joutuvat jälleen maksamaan hinnan poliittisesta pattitilanteesta samalla, kun seksuaaliväkivallan laajuus ja vakavuus jatkavat kasvuaan. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan saada pysyvä lainsäädäntökehys, eikä jättää lapsia täysin suojattomaan tilaan”, Heidi Näppi sanoo.
Mikä on Nettivihje?
Suomen ainoa vihjepalvelu, Pelastakaa Lasten Nettivihje, on jo 24 vuoden ajan tehnyt työtä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi erityisesti digitaalisissa ympäristöissä. Tavoitteena on edistää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin nopeaa poistumista netistä ja ennaltaehkäistä lasten ja nuorten joutumista seksuaaliväkivallan uhriksi.
Nettivihjeeseen (www.nettivihje.fi) voi kuka tahansa ilmoittaa laittomaksi epäilemästään lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista tai siihen liittyvästä toiminnasta.
Lisätietoja:
Heidi Näppi
Kehittämispäällikkö, Lasten suojelu ja Nettivihje
Elina Pitkäranta
Viestinnän asiantuntija (kotimaa)
