Hallitus on tehnyt julkisen talouden tasapainottamiseksi lukuisia päätöksiä, jotka ovat osuneet myös lapsiin ja perheisiin. Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt lähes 20 000 lapsella. Yhä useampi lapsi näkee oman tulevaisuutensa aiempaa epävarmempana. Tämä suunta voidaan kuitenkin syksyn talouspäätöksillä muuttaa budjettiriihessä. Lapsi- ja perhejärjestöt odottavat, että hallitus lunastaa hallitusohjelmaan kirjatun lupauksensa edistää lasten oikeuksien toteutumista yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.
Lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä
Lausunnoilla ollut toimeentulotuen kokonaisuudistus heikentää vähävaraisten lasten hyvinvointia ja vaarantaa heidän oikeuksiensa toteutumisen. Toimeentulotuki on viimesijainen turva, jonka tehtävänä on mahdollistaa ihmisarvoisen elämän edellytykset myös köyhemmissä perheissä. Uuteen yleistukeen on tehtävä tarkennuksia, jotta se ei heikennä perheiden taloudellista tilannetta. YK:n Lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin. Vaadimme, että…
- toimeentulotuen perusosia ei alenneta, eikä perustoimeentulotuen tasoa leikata. Ansiotulovähennys säilytetään. Terveysmenot huomioidaan jatkossakin niin, että jokainen toimeentulotuen varassa oleva voi hoitaa sairauksiaan.
- yleistukeen tehdään lapsikorotus. Lapsiperheiden tarveharkinnan erikoissäännöt säilytetään.
Sosiaali- ja terveysjärjestöihin ehdotettua uutta 100 miljoonan euron leikkausta ei pidä toteuttaa
Valtiovarainministeri Purran ehdottama uusi leikkaus järjestöille olisi toteutuessaan katastrofaalinen. Aiemmin on jo päätetty 140 miljoonan euron leikkauksista. Mikäli uusi 100 miljoonan euron leikkaus toteutettaisiin, avustuksista olisi sen jälkeen jäljellä vain 37 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Järjestöjen tarjoama ennalta ehkäisevä ja matalan kynnyksen tuki joko loppuisi monelta osin kokonaan tai vähintään vähentyisi merkittävästi. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi, että lähisuhdeväkivallan vastainen työ vaarantuu ja monien erityisryhmien, kuten vammaisten ja päihdeongelmaisten, tuki vähenee. Järjestöt ovat olennainen osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Järjestöjen tukeminen julkisella rahoituksella on keskeinen osa demokratian kehittämistä.
Kolmannen sektorin tuki on monelle perheelle korvaamaton apu julkisten palveluiden ohella. Järjestöiltä on leikattu jo yli kolmannes avustuksista tällä kaudella, eikä järjestökenttä kestä enempää, jotta ne voivat aidosti toimia julkisen sektorin kumppaneina ja tarjota ihmisille matalan kynnyksen apua. Lisäksi huomautamme, että järjestöissä on yhä käynnissä työ aiempiin leikkauksiin sopeutumiseksi. Vaadimme, että…
- hallitus etsii vaihtoehdon sote-järjestöiltä leikkaamiselle viimeistään budjettiriiheen mennessä. Hallitus sitoutuu siihen, että sote-järjestöiltä ei enää leikata tällä hallituskaudella.
- hallitus uudistaa avustuskäytäntöjä maltillisesti ja tiiviissä yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Lastensuojelulain muuttamisessa on turvattava lapsen oikeudet
Lastensuojelulain uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa säädetään muun muassa uudesta kuntouttavasta suljetusta laitospalvelusta, tarkemmin erityisen huolenpidon jaksosta sekä kasvatuksellisesta rajaamisesta perhe- ja laitoshoidossa. Lausunnoilla ollut esitys on riittämätön vahvistamaan sijoitetun lapsen oikeutta erityiseen suojeluun. Lastensuojelun painopisteen on oltava ennaltaehkäisevissä palveluissa ja lapsen omassa elinympäristössä tapahtuvassa avohuollon työssä. Ehdotamme, että…
- lastensuojelulain uudistamisessa varmistetaan, että lapsen kanssa työskentelee intensiivisesti riittävä määrä moniammatillisia asiantuntijoita. Säädetään ikäraja kuntouttavaan laitospalveluun.
- perheitä on tuettava oikea-aikaisesti siirtämällä painopistettä sosiaalihuollossa perhesosiaalityöhön ja lastensuojelun avohuoltoon. Perhesosiaalityöhön tarvitaan asiakasmitoitus, jotta lastensuojelun palvelutarvetta pystytään riittävästi ennaltaehkäisemään.
- lastensuojelun toimijat ja tutkijat ovat tiiviisti mukana uudistuksen toisessa vaiheessa lastensuojelulain rakenteen ja sisällön kehittämisessä.
Lapsia on suojeltava alkoholin haitoilta kaikin keinoin
Lapsi- ja perhejärjestöt ilmaisevat edelleen vakavan huolensa alkoholin saatavuuden helpottamisesta. Näkymättömät lapset -kampanjan mukaan 89 000 lasta Suomessa kärsii vanhemman päihdeongelmasta, jonka on todettu olevan yhteydessä lasten tapaturmiin, sairastavuuteen, huostaanottoihin sekä myös lapsen psyykkisen kehityksen, käytös- ja tunne-elämän häiriöihin. Vaadimme, että…
- hallitus ei salli alkoholin kotiinkuljetusta eikä etämyyntiä.
- kaikista hallituskauden aikana jo tehdyistä ja suunnitelluista alkoholilainsäädännön muutoksista tehdään huolellinen lapsivaikutusten yhteisarviointi.
Lasten ja nuorten oikeutta koulutukseen ei tule kaventaa leikkauksilla
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus oppia. Kuntien menoista sivistystoimen osuus on lähes 70 prosenttia. Mikäli VM:n budjettiehdotuksen 150 miljoonan euron leikkaus opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin vietäisiin läpi, se kohdistuisi väistämättä varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Kehotamme, että…
- OKM:n valtionavustuksiin ei kohdisteta leikkauksia.
- Opetushallitus säilytetään.
Kannanotossa mukana olevat järjestöt:
Lastensuojelun Keskusliitto
toiminnanjohtaja Ulla Siimes, puh. 040 553 0981
Barnavårdsföreningen i Finland
toiminnanjohtaja Pia Sundell, puh. 040 501 9105
Ensi- ja turvakotien liitto
pääsihteeri Oona Ylönen, puh. 050 351 8298
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
pääsihteeri Milla Kalliomaa, puh. 040 838 6778
Pelastakaa Lapset
pääsihteeri Kaisa Leikola, puh. 040 508 4784
Väestöliitto
toimitusjohtaja Tiina Ristikari, puh. 050 917 7396
