Miltä tuntuisi, jos saisit itse olla mukana päättämässä siitä, miten sinua kohdellaan? Lastenkoti Ritvalassa tämä ajatus vietiin käytäntöön, kun hyvää kohtelua koskevan suunnitelman kehittämiseen kutsuttiin mukaan lapset itse. Projekti toteutettiin YAMK-opinnäytetyönä, mutta käytännössä se oli paljon enemmän: se oli matka lasten kuulemiseen, luottamuksen rakentamiseen ja yhteisön arjen parantamiseen.
Seitsemän työpajaa, seitsemän näkökulmaa
Projektin aikana järjestettiin seitsemän työpajaa, joista jokainen keskittyi yhteen lastensuojelulain määrittämään teemaan, kuten lasten oikeuksiin, huolenpitoon ja itsemääräämisoikeuteen. Jokaisessa työpajassa kokeiltiin erilaista kehittämismenetelmää – joskus keskusteltiin, joskus piirrettiin, joskus käytettiin luovia menetelmiä. Näin löydettiin tapoja, joilla lapset voivat tuoda esiin kokemuksiaan ja ajatuksiaan eri muodoissa.
Lopputuloksena syntyi hyvän kohtelun suunnitelma sekä prosessikaavio, jonka avulla vastaava projekti voidaan toistaa myös muualla. Kaavio ei ollut kuitenkaan projektin tärkein anti. Paljon merkityksellisempää oli se, mitä matkan varrella tapahtui: lapset ja aikuiset löysivät uuden tavan kohdata toisensa.
Hyvän kohtelun suunnitelma – laki ja arki kohtaavat, jossa lapset oman elämänsä asiantuntijoina
Lastensuojelulaki (11:61b) velvoittaa laatimaan sijaishuollon yksiköihin hyvän kohtelun suunnitelman. Sen täytyy sisältää esimerkiksi keinot lasten itsemääräämisoikeuksien vahvistamiseen, kasvatuksen ja hoidon periaatteet, käytettävät rajoitustoimenpiteet ja lapsen oikeusturva mahdollisissa epäkohdissa.
Lainsäädäntö luo raamit, mutta se ei vielä riitä. Suunnitelman pitää myös olla lapsille ymmärrettävä ja heidän arkeensa liittyvä. Jos teksti jää aikuisten dokumentiksi, se ei palvele lapsia, joille se on tarkoitettu. Siksi Ritvalassa haluttiin varmistaa, että lapset ovat mukana suunnitelman luomisessa alusta loppuun.
Lastensuojelussa elävät lapset ovat oman kokemuksensa kautta asiantuntijoita siinä, mikä toimii ja mikä ei. Heidän näkemyksensä on arvokasta tietoa, jota ei voi korvata ulkopuolisella asiantuntijuudella. Tutkimusten mukaan lasten osallisuuden vahvistaminen lisää heidän hyvinvointiaan ja auttaa rakentamaan palveluita, jotka todella vastaavat heidän tarpeisiinsa.
Lastenkoti Ritvalassa lähdettiin liikkeelle ajatuksesta, että lasten tieto ja kokemus ovat voimavara, jota kannattaa hyödyntää. Heidät nähtiin aktiivisina toimijoina, jotka voivat aidosti vaikuttaa siihen, millainen heidän arjestaan muodostuu.
Yhdessä kehittäminen toi iloa ja luottamusta – pienistä muutoksista suuriin oivalluksiin
Työpajoissa huomattiin nopeasti, että kehittäminen voi olla hauskaa ja innostavaa. Lapset toivat esiin kehittämisehdotuksia, ideoita ja myös kriittisiä mielipiteitä, joita he eivät aiemmin olleet sanoneet ääneen. Luottamuksen vahvistuminen näkyi siinä, että keskustelut syvenivät ja lapset rohkaistuivat kertomaan kokemuksistaan ohjaajista, arjen käytännöistä ja Ritvalan ilmapiiristä.
Yhdessä tekeminen vahvisti koko yhteisön yhteenkuuluvuutta. Työntekijät kokivat, että lasten näkemykset toivat uusia oivalluksia myös heidän työhönsä. Tieteellisen tiedon rinnalle nousi kokemustieto, joka auttoi katsomaan arkea uudesta näkökulmasta.
Projektin aikana lasten ehdotusten pohjalta päivitettiin esimerkiksi Ritvalan aikatauluja. Vaikka muutos kuulostaa pieneltä, sillä oli suuri merkitys: lapset näkivät, että heidän mielipiteensä johtivat konkreettisiin tekoihin. Se lisäsi luottamusta ja vahvisti kokemusta osallisuudesta.
Työpajoissa käsiteltiin myös lasten oikeuksia ja puhuttiin avoimesti asioista, jotka heitä mietityttivät. Tämä lisäsi toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta – lapset kokivat, että heidän kanssaan voidaan keskustella tärkeistä asioista rauhassa ja vakavasti.
Mitä Ritvalan kokemus opettaa meille?
Kehittämisprojekti osoitti, että lasten osallisuus ei ole pelkkä kaunis periaate, vaan se on mahdollista toteuttaa aidosti ja merkityksellisesti. Se vaatii suunnitelmallisuutta, tilaa ja aikaa, mutta tulokset palkitsevat.
Häyhtiön (2017, 64) mukaan asiakaslähtöiseltä kehittämiseltä puuttuu usein rakenteet ja käytänteet, minkä vuoksi asiakaskokemusta ei voida hyödyntää systemaattisesti. Tämän kehittämisprojektin tekeminen antoi kokemusta kehittämisestä ja rohkeutta toteuttaa tulevaisuudessakin asiakaslähtöistä kehittämistä lastenkoti Ritvalassa.
Lopuksi – lapsilta voi oppia paljon
Ritvalan projekti toi esiin jotain hyvin yksinkertaista, mutta usein unohdettua: lapset haluavat tulla kuulluiksi, ja heillä on paljon annettavaa. Kun heille annetaan mahdollisuus osallistua, syntyy uutta tietoa, vahvempaa yhteisöllisyyttä ja arkea, joka tuntuu oikeudenmukaisemmalta.
Panostamalla lasten kohtaamiseen ja rohkeasti heittäytymällä heidän ajatustensa äärelle voidaan saada aikaan suuria asioita. Ritvalassa opittiin, että lasten osallisuus ei ole vain lisä – se on olennainen osa hyvää lastensuojelua.
Kirjoittajat: Minna Korhonen, vastaava ohjaaja, lastenkoti Ritvala ja Krista Salo-Tuominen, opinnäytetyön ohjaava opettaja, lehtori Turku AMK
Lähteet:
- Häyhtiö, T. 2017. Osallisuutta sote-palveluihin palvelumuotoilemalla? KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö. Julkaisu 4/ 2017. Viitattu 19.8..2025 https://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/05/osallisuutta-sote-palveluihin-palvelumuotoilemalla-004-1.pdf
- Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. viitattu 19.8.2025. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L11P61b
