Pääministeri Petteri Orpon hallitus valmistautuu neuvottelemaan ensi vuoden budjetista. Keskustelua budjetin ympärillä on vauhdittanut valtiovarainministeri Riikka Purran esittelemä budjettiehdotus, jossa oli useita lapsen oikeuksien näkökulmasta kyseenalaisia säästöehdotuksia. Lähetämme hallitusneuvotteluihin Pelastakaa Lasten oman listan.
Tällä hallituskaudella tehdyn politiikan seurauksena köyhyydessä eläviä lapsia on 20 000 enemmän kuin aiemmin. Yhä useampi perhe elää haastavassa tilanteessa, koska töitä ei ole saatavilla, mutta työttömyys- ja sosiaaliturvaa on kiristetty.
SOSTE: Toimeentulotukeen kohdistuvat muutokset lisäävät pienituloisten määrää noin
Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, joka tutkimustiedon mukaan vaikuttaa läpi elämän. Alle 2-vuotiaana koetulla köyhyydellä on kaikkein haavoittavimmat ja syvimmät vaikutukset. Tästä syystä lapsuus on erityissuojeluksessa ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltioita asettamaan lapsen edun päätöksenteossa etusijalle.
Sopimuksen velvoitteista ei voi poiketa missään olosuhteissa ja julkisen talouden säästöt on kohdistettava vasta aivan viimeisenä lapsiin.
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on monia tavoitteita, joilla voitaisiin parantaa lasten ja perheiden asemaa, mutta moni uudistus (kuten yleistuki, toimeentulotuki ja ennaltaehkäisevä painotus sosiaali- ja terveydenhuollossa) on johtamassa perheiden tuen heikkenemiseen.
Pienituloisia perheitä yhä enemmän
Valtiovarainministerin ehdotuksessa on monia huolestuttavia leikkauksia, joilla heikennetään entisestään perheiden arkea ja palveluita. Valtiovarainministerin ehdottama 100 miljoonan euron lisäleikkaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen tarkoittaisi käytännössä järjestöjen työn alasajoa.
Järjestöt tekevät juuri Orpon hallituksen hallitusohjelmassakin arvostamaa ennaltaehkäisevää, varhaista ja oikea-aikaista auttamistyötä, jota mikään muu taho ei tee.
Lasten äänen täytyy kuulua budjettineuvotteluissa. Moni päättäjä muistaa juhlapuheissa olla huolestunut lasten tulevaisuudesta, mutta nyt on tekojen aika.
Pelastakaa Lasten lista
Valtionvarainministeri Purran ehdottama 150 miljoonan euron leikkaus kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista on yksiselitteisesti leikkaus lapsilta ja perheiltä. Kuntien rahoituksesta yli 60 % kohdistuu varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Valtionosuuksien leikkaaminen on lyhytnäköistä ja vaarantaa lasten ja perheiden arjen palvelut.
Ikääntyvän, pienenevän kansakunnan on pidettävä huolta jokaisesta lapsesta.
Valtiovarainministerin ehdotus kunnille ja hyvinvointialueille maksettavien kotouttamiskorvausten lakkauttamisesta asettaa lapset, nuoret ja perheet hyvin eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea. Hallitus siirtää kotoutumisessa ensisijaisen vastuun kunnille ja hyvinvointialueille, ja on niiden poliittisen tahdon mukaista, miten kotoutumista pystytään toimeenpanemaan.
Riittämättömät kotoutumispalvelut rikkovat ihmisoikeuksia ja ovat sekä inhimillisyyden että talouden kannalta huonoja ratkaisuja.
-
- Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja ei tule kunnissa leikata ilman huolellista vaikutusarviointia. Tarvittaessa päätöksiä on korjattava myös jälkikäteen.
-
- Perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulutuksen maksuttomuutta ja laatua on suojeltava.
-
- Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja ei tule korottaa.
Hallitus on jo aiemmin päättänyt 140 miljoonan euron leikkauksista. Mikäli valtiovarainministeri Purran uusi 100 miljoonan euron leikkaus toteutettaisiin, avustuksista olisi sen jälkeen jäljellä vain 37 prosenttia verrattuna vuoteen 2024.
-
- Järjestöt ovat osa hyvinvointivaltiota ja sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmää. SOSTE:n arvion mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 miljoonaa euroa vuonna 2023. Yksi sote-järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla.
-
- Järjestöjen tekemä ennaltaehkäisevä työ ja oikea-aikainen tuki tuottavat merkittäviä säästöjä julkiselle sektorille sekä vähentävät julkisen sektorin palveluihin kohdistuvaa painetta.
-
- Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa korostetaan myös varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää näkökulmaa, mutta järjestöihin kohdistuvilla leikkauksilla tämä näkökulma tavoite tehdään tyhjäksi. Moni yhteiskunnan haavoittavimmassa asemassa oleva saa käytännössä vaikuttavaa apua vain järjestöiltä.
-
- SOSTE:n Sosiaalibarometrin mukaan kolmasosa sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resursseja leikataan. Tämä on kestämätöntä.
-
- Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ei tule enää leikata, vaan järjestöjen ja niiden tuhansien vapaaehtoisten mahdollisuus auttaa ihmisiä ja tarjota vertaistukea on turvattava.
-
- Mikäli valtiovarainministeri Riikka Purran ehdottama yli 60 % leikkaus järjestörahoitukseen hyväksytään, vapaaehtoisten määrä saattaisi vähentyä 120 300:lla.
-
- Järjestöt ovat olennainen osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Järjestöjen tukeminen julkisella rahoituksella on keskeinen osa demokratian kehittämistä.
Budjettiin suunnitellaan tällä hallituskaudella neljännen kerran lisäleikkauksia kehitysyhteistyöhön jo aiemmin linjattujen miljarditason leikkausten lisäksi. Samalla USA ja Euroopan maat ovat leikanneet kehitysyhteistyöstä kymmenien miljardien edestä. Lapsen oikeuksien toteutuminen on entistä vakavammin uhattuna globaalisti.
Konfliktien lisääntyminen ja ilmastokriisi lisäävät epävakautta Euroopan lähialueilla. Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun leikkaukset Suomessa ja muualla heikentävät monenkeskistä järjestelmää ja vaikeuttavat tilannetta entisestään.
Kehitysyhteistyöllä voidaan tukea erityisesti vähiten kehittyneitä alueita, joilla ei vielä ole edellytyksiä kauppasuhteiden kehittämiseen.
Leikkauksilla ei ole kansan tukea – suomalaiset arvostavat kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua ja niiden pyrkimyksiä eriarvoisuuden ja köyhyyden poistoon (UM 2025). Sen lisäksi humanitaarisesta avusta säästäminen tilanteessa, missä tarve on suurempi kuin koskaan – yli 300 miljoonaa ihmistä – on väärin.
Vaadimme
- Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia ei pidä leikata enempää.
- Kotouttamiskorvaukset kunnille ja hyvinvointialueille tulee säilyttää.
- Koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja ei tule korottaa.
- Sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyvät uudistukset on tehtävä huomioiden vaikutukset lapsiin, perheisiin ja kaikkiin haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin.
- Toimeentulotuen perusosia ei pidä alentaa, eikä perustoimeentulotuen tasoa leikata. Ansiotulovähennys tulee säilyttää. Terveysmenot tulee huomioida jatkossakin niin, että jokainen toimeentulotuen varassa oleva voi hoitaa sairauksiaan.
- Yleistukeen on tehtävä lapsikorotus. Lapsiperheiden tarveharkinnan erikoissäännöt on säilytettävä.
- Työttömyysturvan lapsikorotukset ja suojaosat on palautettava.
- Leikkaukset varhaiskasvatukseen on peruttava.
- Valtion ei tule heikentää kuntien ja hyvinvointialueiden budjetointia ja taloudenpitoa irrottautumalla omasta vastuustaan huolehtia lasten oikeuksista.
- SOTE-järjestöiltä ei tule enää leikata enempää.
- Kehitysyhteistyövarojen leikkaukset tulee perua.
- Pakolaiskiintiötä ei pidä lakkauttaa.
Lapsilla ei ole enää aikaa odottaa parempaa tulevaisuutta
Yhä useampi perhe elää haastavassa tilanteessa, koska töitä ei ole saatavilla, mutta työttömyys- ja sosiaaliturvaa on kiristetty.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin on panostettava – lapsilta ei voi enää leikata!
Hallitus on tehnyt julkisen talouden tasapainottamiseksi lukuisia päätöksiä, jotka ovat osuneet myös lapsiin ja perheisiin.
Pelastakaa Lasten lausunto hallituksen esitykseen vastaanottorahaa koskevien väliaikaisten säännösten jatkamisesta
Pelastakaa Lapset lausui väliaikaisten säännösten jatkamisesta kesäkuuhun 2026 asti, jolloin uusi vastaanottorahaan vaikuttava direktiivi on viimeistään otettava käyttöön.
