Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje on vuoden 2022 aikana saanut jo yli 30 000 ilmoitusta kuvista ja videoista, joissa epäillään lapsen olevan seksuaalirikoksen kohteena. Viime vuosina vihjemäärä on tyypillisesti ollut noin 3 000, eli nousu on huomattava. Useimmiten uhrina on varsin pieni, alle 14-vuotias lapsi.
Ilmiannetun materiaalin määrän merkittävän kasvun syy voi liittyä moneen tekijään.
– On vaikea arvioida mistä vihjeiden kasvu johtuu. Taustalla vaikuttaa todennäköisesti ainakin ihmisten kasvanut tietoisuus Nettivihjeestä. Ihmiset tunnistavat keinoja puuttua todistamaansa materiaaliin ja ilmoittavat siitä matalammalla kynnyksellä, Pelastakaa Lasten Nettivihjeen asiantuntija Eveliina Karhu pohtii.
Nettivihjeen vuonna 2022 saamissa vihjeissä korostuvat erilaisilla sivustoilla levitettävät kuva- ja videotiedostot, joiden sisältöä ei näe lataamatta tiedostoa koneelle. Nettivihje on Suomessa ainoa kolmannen sektorin palvelu, joka ottaa vastaan nimettömiä vihjeitä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sisältävästä materiaalista. Palvelulla ei ole lain suomia valtuuksia ladata laittomaksi epäiltyä materiaalia edes tarkastaakseen sisältääkö se laitonta aineistoa. Kun materiaalia ei pystytä lataamaan, ei vihjeitä pystytä tarkistamaan ja nopeuttamaan materiaalin poistumista netistä.
– On mahdollista, että ladattavan materiaalin käyttö on yksi rikollisten toimijoiden keinoista välttää kiinni jäämistä tai materiaalin poistamista, Eveliina Karhu toteaa.
Yhä useammin lapsi houkutellaan netissä tekemään seksuaalisia tekoja kameran edessä
Pelastakaa Lasten Nettivihjeelle ilmoitetun materiaalin todistamat seksuaalirikokset ovat raaistuneet vuosi vuodelta, ja uhreina on sekä tyttöjä että poikia.
– Tutkimusten mukaan suuri osa materiaalista on kuvattu jonkun lapselle läheisen ihmisen toimesta. Viime vuosina on kuitenkin ollut kasvussa materiaali, jossa lapsi on netin tai somen kautta houkuteltu tekemään seksuaalisia tekoja web- tai kännykkäkameran edessä. Tällainen materiaali on usein kuvattu kotiympäristössä, vanhempien tietämättä asiasta, sanoo asiantuntija Eveliina Karhu.
Lapsi saatetaan houkutella kuvamaan itseään millä tahansa laitteella, josta löytyy kamera, kuten puhelimella tai tabletilla. Kuvissa ja videoissa lapsi on voitu ohjata poseeraamaan vähissä vaatteissa, riisuutumaan tai koskettamaan omia tai toisen lapsen sukuelimiä kameran edessä. Näissä kuvissa ja videoissa lapsi voi olla myös hyvin nuori, selkeästi alle kouluikäinen.
– Vanhempien on tärkeä muistaa, että lapsen ei tarvitse kyetä lukemaan ja kirjoittamaan, jotta hän voi keskustella tuntemattomien kanssa digilaitteella. Riittää, että laitteessa on video- tai ääniviestimahdollisuus. Pieni lapsi voi pitää laitteen kautta tulevien ohjeiden noudattamista harmittomana leikkinä, sanoo Karhu.
Jo 20 vuotta toiminnassa olleeseen Pelastakaa Lasten Nettivihjeeseen voi ilmoittaa laittomaksi epäillystä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista tai siihen liittyvästä toiminnasta netissä.
Jos epäilee, että lapsen kuvia tai videoita levitetään seksuaalisiin tarkoituksiin netissä tai somessa, ne tulee välittömästi ilmiantaa sivuston tai sovelluksen ylläpidolle. On myös tärkeää ilmoittaa asiasta joko Pelastakaa Lasten Nettivihjeeseen (www.nettivihje.fi/ilmoita) tai suoraan poliisille. Kuvia tai videoita ei missään nimessä saa lähettää kenellekään eteenpäin.
Mitä vanhemman on tärkeä huomioida keskustellessaan lapsen kanssa netin ja somen käytöstä? Tässä Pelastakaa Lasten vinkit. Lisää voi lukea Turvaa ja tue -oppaasta:
- Valtaosa lapsista on netissä turvassa. Keskustelussa on tärkeä lähteä liikkeelle netin ja somen hyvistä puolista, kuten kivoista videoista tai keskusteluista kavereiden kanssa. Digilaitteiden käyttöä kannattaa harjoitella lapsen kanssa yhdessä.
- Sekä lapsen että vanhemman tulisi tietää, kuka voi olla lapseen laitteen kautta yhteydessä. Kerro lapselle, että koskaan ei voi olla varma, kuka esimerkiksi someprofiilin takana oikeasti on. Uusista tuttavuuksista on tärkeä kertoa vanhemmalle, vaikka uusi tuttavuus ei sitä haluaisi. Kivalta vaikuttava uusi nettikaveri voikin oikeasti haluta satuttaa tai tehdä pahaa.
- Keskustelkaa, millaisia kuvia tai videoita lapsi mahdollisesti saa jakaa, missä ja kenelle. Keskustelkaa siitä, millaisia seurauksia kuvien, videoiden tai henkilötietojen jakamisella voi olla. Hieman vanhempien lasten kanssa keskustelun tukena voi käyttää Mun keho mun rajat -opasta.
- Kerro lapselle, millaisia riskejä netin ja somen käyttöön liittyy. Anna lapselle ikä- ja kehitystasoon sopivaa tietoa muun muassa seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaaliväkivallasta. Usein vanhempi kaipaa tukea vaikeaksi koetun aiheen käsittelyyn lapsen kanssa. Tutustu esim. Pelastakaa Lasten ja Väestöliiton materiaaleihin.
- Kerro lapselle, että autat häntä aina vaikeissa tilanteissa, myös netissä ja somessa tapahtuneissa. Riippumatta siitä, kokeeko lapsi itse tehneensä virheen tai jotakin noloa, sinä autat ja lohdutat. Tärkeintä on kertoa mieltä askarruttavista asioista vanhemmalle, vaikka kertominen tuntuisi vaikealta.