Lapsi istuu sohvalla tietokone sylissään. Ruudun valo heijastuu hänen kasvoilleen pimeässä.

Lapset turtuvat verkkoväkivaltaan – Ole lapsen apuna digitaalisten ilmiöiden käsittelyssä

Digitaaliset sisällöt tarjoavat lapsille paljon mielekästä, opettavaista ja innostavaa sisältöä. Kolikon kääntöpuolena ovat kuitenkin sovellukset ja algoritmit, jotka syöttävät lapsille raakaa väkivaltasisältöä sekä tilanteet, joissa lapsiin kohdistuu verkkoväkivaltaa.

Kysyimme 9–15-vuotiailta heidän näkemästään, kokemastaan ja tekemästään verkkoväkivallasta. Kyselyymme vastasi keväällä 2025 yhteensä 1 002 lasta. Lue seuraavasta, millaisia lasten kokemukset verkkoväkivallasta ovat.

Mikä lapsille tuo turvaa ja turvattomuutta verkossa?

Kyselyymme vastanneet lapset kertovat, miten tärkeitä turvallisuuden tunteen tuojia ovat tutut ja turvalliset sisällöt, kaverit ja
yhteisöllisyys, luottamus omiin turvallisuustaitoihin sekä tuen saanti.

”Tiedän, ettei kaikki ole totta.”

Turvattomuutta netissä lasten mukaan puolestaan aiheuttavat epäluotettavat ja vahinkoa aiheuttavat ihmiset, kiusaaminen ja muu väkivalta, haitalliset sisällöt sekä muut haitalliset asiat, kuten virukset, mahdollisuus ostaa huumausaineita ja yksityisyyden suojan loukkaukset.

”Joukkotappelu kouluni pihalla joka kuvattiin ja julkaistiin netissä. Tuntui inhottavalta että semmonen on järjestetty ja vahingoitetaan toisiaan.”

”Siellä on vaikka mitä sisältöä eikä sovellukset estä niiden näkymistä alaikäisille.”

Raaka verkkoväkivalta jättää jälkensä lapsiin 

“Olen nähnyt Ukrainan sotaa ja Venäjään liittyviä videoita, jotka ovat ahdistavia enkä haluaisi nähdä sellaista.” 

Yli puolet lapsista kertoo kohdanneensa verkkoväkivaltaa vähintään joskus. Erityisesti tytöt, vanhemmat lapset ja vähemmistöasemassa olevat altistuivat verkkoväkivallan kokemuksille. Lasten kokemuksissa korostuvat erityisesti tilanteet, joissa he altistuivat raa’alle väkivaltasisällölle.

Aikuisten on hyvä ymmärtää, että lapsen ei tarvitse tietoisesti etsiä verkkoväkivaltasisältöjä altistuakseen niille. Kun tiedämme, millaista verkkoväkivalta on, voimme suojella lapsia paremmin.

Kovat asenteet vaikuttavat lasten maailmankuvaan 

”– olen myös kovasti tunnoton mitä netissä näkyy koska sitä on katellut monta vuotta jo niin kaikkeen on tottunut”

Lähes viidesosa lapsista kokee, että jos netissä tapahtuu jotain ikävää, siitä pitää vain olla välittämättä.  Suunnilleen yhtä moni ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa. Selvityksestä ilmenee, että osa lapsista on omaksunut ajattelutapoja ja suhtautumismalleja, joiden seurauksena he voivat pahimmillaan pitää välinpitämättömyyttä, ilkeää tai vahingollista käytöstä sekä muiden syrjimistä hyväksyttävänä tai oikeutettuna. Esimerkiksi joka kymmenes poika pitää hyväksyttävä tappeluvideon jakamista somessa, kun taas tytöistä väittämän kanssa samaa mieltä on 3 %. 

Jos lapselta puuttuu turvallisia lähiaikuisia, joilta saada tukea moraalin kehitykselle, toisten kunnioittamiselle ja väkivallan tuomitsemiselle, voi sosiaalinen media ottaa suuren roolin näiden normien muodostumisessa.

Lapsilla on useita rooleja verkkoväkivallan yhteydessä 

”Kiusaaminen on helpompaa kun ei tarvii näyttää kuka itse on.”

Lapsia pidetään usein passiivisina digisisältöjen kuluttajina, vaikka todellisuudessa he ovat myös aktiivisia sisällöntuottajia, vuorovaikutuksen osapuolia ja tiedonhakijoita. Verkossa lapsilla on useita rooleja – he voivat olla verkkoväkivallan kohteita, todistajia tai siihen syyllistyjiä.

Joka kymmenes lapsi etsii tarkoituksenmukaisesti sotaa käsitteleviä kuvia tai videoita verkossa. Ikä näyttää vaikuttavan merkittävästi sisältöjen hakuun: lähes viidesosa 13–15-vuotiaista kertoo hakeutuneensa sotasisältöjen pariin, ja yli 10 % kertoo etsineensä itsetuhoisuutta käsitteleviä sisältöjä.

Lasten kohdalla on vaarana, että väkivaltasisältöjen kuluttaminen vääristää maailmankuvaa, heikentää tulevaisuususkoa sekä vahvistaa kielteistä kuvaa ihmisistä ja maailmasta. 

Eriarvoisuus altistaa verkkoväkivallalle sekä kokijana että tekijänä 

”En halua kertoa kenellekään ongelmistani.” 

Kaikkein eriarvoisimmassa asemassa olevat lapset kokevat verkossa ikäviä ja pelottavia tilanteita selvästi useammin kuin muut lapset. Erityisesti vähemmistöihin kuuluvien lasten kokemukset korostuvat: he kohtaavat ulosjättämistä, kiusaamista ja vihapuhetta monikertaisesti enemmän kuin muut vastaajat.

Nämä lapset kertovat myös itse osallistuneensa verkkoväkivallan tuottamiseen muita useammin. Vähemmistöön kuuluvista tai toimintarajoitteen omaavista lapsista useampi raportoi jääneensä ilman apua ikävän tilanteen jälkeen. 

Perheen rahahuolet heikentävät lapsen digihyvinvointia   

”Aikuisten pitäisi valvoa lasten netin käyttöä jollain tasolla. -–” 

Perheissä, joissa rahasta on ollut huolta koko ajan, 80 % lapsista kertoo kohtaavansa vähintään joskus jotain pelottaa tai ikävää verkossa. Näissä perheissä vain noin joka neljäs lapsi kokee, että vanhempi on kiinnostunut hänen netinkäytöstään. Lapsilla, joiden perheissä on jatkuvasti huolta rahasta, on todennäköisesti suurempia riskejä verkossa, kuten aikuisten avun ja tuen puutetta netin käytön kanssa. 

Selvityksen pohjalta voidaankin todeta, että verkkoväkivalta koskettaa merkittävää osaa lapsista, ja sen vaikutukset ulottuvat syvälle lasten hyvinvointiin. Aikuisten vastuu lasten turvallisuudesta ei rajoitu fyysiseen ympäristöön, vaan kattaa myös digitaaliset tilat. Lasten kokemukset ja näkökulmat tulee ottaa vakavasti, kun kehitetään palveluita ja käytäntöjä, jotka suojaavat lapsia ja vahvistavat heidän oikeuksiaan verkossa.

Pelastakaa Lasten vinkit vanhemmille:

  1. Ole kiinnostunut lapsen mediankäytöstä. Uskalla kysyä ja keskustella myös vaikeista ilmiöistä ja aiheista lapsesi kanssa.
  2. Näytä esimerkkiä omalla toiminnallasi. Tarkastele kriittisesti, millaista mallia annat digin äärellä.
  3. Luokaa perheelle digisäännöt. Yhdessä luotuihin, hyvinvointia tukeviin sääntöihin on kaikkien helpompi sitoutua.
  4. Tunnista ja tunnusta digin hyvät puolet. Ole kuitenkin tietoinen digitaalisiin ympäristöihin liittyvistä riskeistä ja ota ne myös puheeksi lapsen kanssa.

Tutustu kyselyssä nousseisiin verkkoväkivallan ilmiöihin ja lue lisää lasten kokemuksista ’Verkkoväkivalta lasten silmin’ -selvityksestämme.

Tietoa selvityksestä:

Pelastakaa Lapset kysyi keväällä 2025 9–15-vuotiailta heidän näkemästään ja kokemastaan verkkoväkivallasta. Aineisto kerättiin kahdella kyselytavalla, ja kyselyyn vastasi yhteensä 1 002 lasta. Lapsista 373 vastasi paneelikyselyyn, jossa kutsuttiin vanhempia välittämään kyselylinkki lapsilleen. 629 lasta vastasi avoimeen verkkokyselyyn, jota levitettiin valtakunnallisesti mm. kouluille ja nuorten kanssa toimiville tahoille.

Selvityksen tavoitteena on nostaa lasten ääni keskiöön ja tarjota tietoa ja suosituksia, jotka tukevat vanhempia, ammattilaisia, päättäjiä ja teknologiayrityksiä, jotta lasten oikeudet turvallisiin digitaalisiin ympäristöihin voidaan turvata entistä paremmin.

Olemme rajanneet tämän selvityksen ulkopuolelle lapsiin verkossa kohdistuvan seksuaaliväkivallan, sillä järjestömme teki siitä juuri erillisen selvityksen.

Verkkoväkivalta tarkoittaa väkivaltaista, vahingoittavaa tai loukkaavaa toimintaa, joka tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä. Sitä voi olla esimerkiksi ahdistava ja pelottava mediakuvasto, kuten kuvat ja videot sodasta, väkivallasta, ja itsetuhoisuudesta. Verkkoväkivalta voi pitää sisällään myös toimintaa, kuten pilkkaamista, kiusaamista ja vihapuhetta tai muuta mieltä järkyttävää sisältöä.