Pelastakaa Lapset kysyi lapsilta, mitä heille kuuluu. Lasten vastauksista käy kylmäävällä tavalla ilmi, minkälaista arkea osa lapsista elää Suomessa.
Millaista on elää lapsuutta maailmassa, joka on juuri selvinnyt koronapandemiasta, kun Eurooppaan puhkeaa sota? Entä miten hintojen nousu näkyy lasten arjessa?
Nyt lapset pääsevät kertomaan omin sanoin vähävaraisuudesta, kiusaamisesta ja mielenterveydestä. Alla olevat lasten vastaukset on koottu Pelastakaa Lasten tänä vuonna teettämistä kyselyistä*.
Pelastakaa Lasten joulukeräyksellä autetaan vähävaraisia lapsiperheitä sekä avuntarpeessa olevia nuoria. Osallistumalla keräykseen voit auttaa lapsia kotimaassa.
“Tuntuu et on nälkä”
Lasten vastauksista käy konkreettisella tavalla ilmi, kuinka hintojen nousu on ajanut vähävaraisia lapsiperheitä yhä syvempään ahdinkoon. Pahimmillaan perheillä on pulaa jopa ruuasta.
Pelastakaa Lasten tekemässä Lapsen ääni -kyselyssä 14 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista kertoi, ettei heidän kotonaan ole riittävästi ruokaa.
”Saatetaa syyä pelkkää makaroonii viikon putkee ja on myös päiviä, kun ei vaan oo ruokaa, koska ei oo rahaa, ja kaikki on nii kallista. Saatan helposti olla viikonki syömättä kunnolla tai hyvä, että ees yhtään.”
Vähävaraisten perheiden lapset kertovat myös, että heillä ei usein ole varaa hygieniatuotteisiin tai vuodenajanmukaisiin vaatteisiin. Lapset harkitsevat tarkkaan, milloin viitsivät pyytää vanhemmiltaan tarvitsemiaan asioita, koska tietävät perheen taloudellisen tilanteen.
”Mietin aina, että voinko ostaa milloin mitäkin tarpeellista esim uudet kengät rikkinäisten tilalle koska vanhemmilla ei ole paljon rahaa ja rahaa menee kaikkien muidenkin sisarusten tarpeisiin.”
Lapset vaikuttavat olevan hyvin tietoisia hintojen noususta. He mainitsevat, että kotona säästetään sähköä ja rajoitetaan suihkussa käymistä sekä lämmitystä niiden kalliin hinnan takia.
”Varat ovat vähissä ja hinnat kaupassa vain nousevat. Sähkö maksaa, vesi maksaa, talon lämmitys maksaa. Kaikki maksaa. Äitikin syö mahdollisimman vähän, jotta riittäisi rahaa muiden ruokaan ja jonkin tasoiseen elämiseen.”
”Kaikkea pitää rajoittaa. Vessapaperia saa pieninä palasina ja suihkussa saa käydä yksi ihminen päivässä, jotta ei menisi liikaa vettä, sillä se on kallista.”
”Pelottaa, että rahat ei riitä”
Lapset kertovat olevansa huolissaan perheensä toimeentulosta sekä vanhempien jaksamisesta. Lapset kokevat myös syyllisyyttä ja häpeää perheensä taloudellisesta tilanteesta.
”Olen nähnyt äitini itkevän laskujen takia, ja stressaavan kaupassa, kun rahaa ei riittänytkään. Se aiheuttaa minulle surullisia ja huolestuneita tunteita.”
“Rahanpuute stressaa minua todella paljon ja vaikuttaa esim. siihen, että pyydänkö vaikka sukkia, joita tarvitsisin.”
Epävakaa tilanne vähentää lasten luottamusta tulevaisuuteen ja lisää osattomuuden kokemusta. Melkein puolet vähävaraisten perheiden lapsista sanoi, ettei koe kuuluvansa mihinkään, ja 61 prosenttia kertoi kokevansa yksinäisyyttä.
”Perheeni rahatilanne vaikuttaa minuun suuresti. Olen myös yksinäinen, koska vanhemmilla ei ole varaa esim. harrastukseen.”
”Syvissä vesissä ollaan”
THL:n kouluterveyskyselyn mukaan nuorten mielenterveys on heikentynyt jopa korona-aikaa alemmalle tasolle. Ahdistuneisuus korostuu erityisesti tytöillä.
”Syvissä vesissä ollaan. Kukaan ei usko tai ymmärrä, kun sanon että ”ahdistaa, en pysty.”
THL:n mukaan jopa joka neljäs nuori kärsii jostain mielenterveydenhäiriöstä, kuten masennuksesta, ahdistuksesta tai syömishäiriöistä. Itsemurha on yksi yleisimpiä 15–19-vuotiaiden nuorten kuolinsyitä.
”Jostain syystä mietin usein että, mitä hyötyä musta on täällä maailmalla ja että haluaisin kuolla tai satuttaa itseäni.”
Pelastakaa Lasten kyselyissä lapset kertovat, että heidän on vaikea saada apua haastaviin elämäntilanteisiin. Hoitojonot ovat pitkät, ja matalan kynnyksen palveluita on vähän tarjolla.
”Mielenterveyteni on todella huono ja apua siihen on vaikea saada. Suoraan sanoen en osaa sanoa, näänkö enää seuraavaa vuotta, jos avun saanti on tällä tolalla edelleen.”
”Sanottu et pitäs tappaa itteni”
THL:n kouluterveyskyselyn mukaan myös lasten kokema kiusaaminen ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Yli 16 000 lasta kokee kiusaamista joka viikko.
Lapset toivovat, että kiusaamisen sijaan puhuttaisiin henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, jottei heidän kokemuksiaan vähäteltäisi.
”Hakattu maata vasten koulus. Haukuttu. Sanottu et pitäs tappaa itteni. Tönitty. Jätetty ulkopuolelle. Varastettu tavaroit ja rahaa.”
Henkistä ja fyysistä väkivaltaa kokeneet lapset kertovat välttelevänsä sosiaalisia kontakteja. Moni sanoo kärsivänsä heikosta itsetunnosta, yksinäisyydestä, masennuksesta ja ahdistuneisuudesta.
”Tuntuu että mussa olisi jotakin vikana kun en kelpaa kenellekkään… tai siis pakkohan mussa on olla kun minusta ei pidetä.”
”Ei ole lasten tehtävä pitää toistensa puolta”
Lapset ehdottavat perheiden arkea tuettaisiin esimerkiksi ruoka-avulla. He myös toivovat, että haastaviin elämäntilanteisiin ja mielenterveydenongelmiin olisi helpompaa saada apua.
”Voitaisiin antaa tukea ja esim. ruokaa kaupasta.”
”Henkisen tuen tarjoaminen vaikeissa oloissa eläville voisi auttaa jaksamaan paremmin.”
Kiusaamista kokeneet nuoret taas toivovat, että heillä olisi luotettavia aikuisia, joille kertoa tapahtuneesta sekä tahoja, joista saisi tietoa ja apua koskien netissä tapahtuvasta kiusaamista.
”Aikuisten pitäisi puuttua kiusaamiseen. Ei ole lasten tehtävä pitää toistensa puolta.”
Kuule lasta ja auta. Osallistu Pelastakaa Lasten joulukeräykseen ja auta lapsia kotimaassa.
*Kyselyillä viitataan sekä Pelastakaa Lasten tekemään Lapsen ääni -kyselyyn että vapaamuotoisempiin kyselyihin, joissa kiusaamista, yksinäisyyttä ja ahdistusta kokeneet nuoret ovat voineet jakaa kokemuksiaan anonyymisti.
Lahjoita nyt
Osallistu joulukeräykseen ja auta kotimaan lapsia
Voit lahjoittaa myös:
MobilePaylla
Lahjoita haluamasi summa MobilePaylla numeroon 20061.
Tekstiviestillä
Voit lahjoittaa 20 euroa lähettämällä tekstiviestin LAPSELLE20 numeroon 16499.
Tee suurlahjoitus
Jos harkitset suurlahjoituksen tekoa, ota meihin rohkeasti yhteyttä.
