Lapsen ääni on vuosittainen kyselymme, joka tuo lasten ja nuorten äänet kuuluviin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päättäjille. Kyselyssä lapset kertovat elämästään ja arjestaan ja sen ovat toteuttaneet Verian ja Pelastakaa Lapset ry.
Juuri julkaistu Lapsen ääni -raportti avaa ovet lasten ja nuorten kokemusmaailmaan – miten he asioita kokevat ja niitä tulkitsevat. Vuoden 2025 kyselyn vastaukset nostavat näkyviin suomalaisen yhteiskunnan, jossa lasten arki eriytyy perheen tulotason perusteella yhä selvemmin kahteen eri todellisuuteen.
Tutustu raporttiin ja näet, mitä lapset kertovat omasta hyvinvoinnistaan, arjestaan ja perheensä toimeentulosta. Kuule lapsen ääntä.
Lapsen ääni 2025 -kyselyyn vastanneista pienituloisten perheiden lapsista
Pienituloisten perheiden lapsilla on pulaa jopa ruuasta
Perheen pienituloisuus kuormittaa vanhempien ohella myös lapsia. Lapset ja nuoret kuvaavat vastauksissaan, kuinka perheen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi he kantavat ikäisiään enemmän huolta perheestään ja ottavat enemmän vastuuta myös itsestään. Pienituloisuus ajaa osan lapsista ja nuorista aikuistumaan aivan liian varhain.
“Ruoka ei välttämättä ole monipuolista ja äitin pitää käydä paljon töissä jonka takia pidän pääosin huolta itsestäni. Ja siivoan ja laitan ruokaa usein ite. Ja auto ongelmat ovat aina koska ei ole varaa korjata autoa eikä ole varaa ostaa uutta.”
“Olen vasta teini-ikäinen. Minun ei kuuluisi joutua miettimään sitä, onko minulla varaa ostaa lääkkeitä tässä kuussa.”
Lasten vastauksissa perheen heikko taloudellinen tilanne heijastuu suoraan siihen, mitä perustarvikkeita perheissä pystytään hankkimaan. Lapset kuvaavat, että hankintoja täytyy pohtia tarkasti, karsia ja kun jotain ostetaan, valitaan halvempia vaihtoehtoja.
Lapset kertovat myös erilaisista säästöstrategioista, joiden avulla pyritään pärjäämään. Moni kuvaa vanhemman, erityisen äidin, joutuvan tekemään paljon töitä. Lapset ovat myös oppineet sääntelemään pyyntöjään vanhemmalle, koska he tiedostavat hyvin haasteet perheen taloudellisessa tilanteessa.
“Äitini ostaa usein tavaroita ja vaatteita kirpputorilta. Harvoin ostamme uusia tavaroita. Ostamme tuotteita myös alennuksella, kun niiden viimeinen käyttöpäivä lähestyy.”
“Ruoat pitää olla halvemmasta päästä, syntymäpäivä lahjoihin säästetään pitkä aika ennen juhlia, ei ole oma koti taloa tai autoa”
“Kaupan ilta alennuksessa pyydetään välillä käymään itse jos sieltä löytyisi jotakin alennus ruokaa.”
Heikkoon taloudelliseen tilanteeseen liittyy lapsilla myös negatiivisia tunteita, kuten häpeää, kateutta ja huolta. Avovastauksissa moni kertoo tilanteen ahdistavan, ärsyttävän ja surettavan.
Lapset kertovat myös syyllisyyden tunteista, kun tarvitsee jotain itselle ja samalla tiedostaa perheen taloudellisen tilanteen olevan vaikea.
“En viitsi usein pyytää rahaa, koska tiedän että sitä ei ole enkä saisi muutenkaan paljoa. Välillä joudumme miettiä jotain ”tapahtumia” tai ostoksia ja odottaa palkkapäivää jotain ostoksia tehdessä emmekä voi välillä ostaa mitään pientäkään ylimääräistä.”
“En saa käydä suihkussa niin useasti kun tarvisi, en saa uusia vaatteita enkä mitään.”
Lapset kuvaavat ruokaan liittyviä puutteita kertomalla muun muassa jääkaapin olevan tyhjä ja ruoan yksipuolista. Ruokaostokset painottuvat edullisempiin vaihtoehtoihin ja samaa ruokaa saatetaan syödä varsin pitkiä aikoja.
Osa kertoo osallistuvansa mahdollisuuksien mukaan perheen talouteen ja hankkivat itselleen tarvitsemiaan asioita esimerkiksi omilla kesätyörahoillaan.
“Olen välillä melko surullinen vanhempieni puolesta, itse olen saanut kesätöistä rahaa ja käyttänyt niitä. Olen antanut vähän vanhemmille lainaan rahaa ja ne maksettiin takaisin.”
“Joudun usein antamaan rahaa ruokaan ja laskuihin.”
Kuilu lasten välillä syvenee – se näkyy myös lasten mielenterveydessä
Lasten vastausten perusteella voidaan todeta mielenterveysongelmien olevan yleisiä lasten ja nuorten keskuudessa. Monella myönteinen suhtautuminen itseen on heikkoa ja vain 31 % pienituloisten perheiden lapsista kertoo pitävänsä itsestään sellaisena kuin on.
Vastanneista mielenterveytensä kokee hyväksi:
Vain 23 % pienituloisten perheiden lapsista
44 % hyvin toimeentulevien perheiden lapsista
Perheiden taloudelliset vaikeudet heijastuvat lasten hyvinvointiin ja sosiaalisiin elämään. Tiukan taloustilanteen kanssa kamppailevien perheiden lapset kertovat ulkopuolisuuden tunteista ja porukasta ulos jäämisen kokemuksista, kun kaverit tekevät asioita, joihin itsellä ei ole varaa.
Hyvin toimeentulevien perheiden lapset matkustelevat ja harrastavat, kun pienituloisten perheiden lapset kertovat syövänsä samaa ruokaa viikon ja jäävänsä esimerkiksi vapaa-ajan tekemisissä porukan ulkopuolelle.
Kouluun liittyy monilla stressiä ja joillakin myös kiusaamista ja yksinäisyyttä.
“Mielenterveys on aika huono, koulu on siihen iso osa ja kaikki ne ihmiset siel ja sit stressi ja kiusaaminen joskus myös vanhemmat.”
Lasten kokemuksia ja näkemyksiä on kuultava, kun tehdään heidän hyvinvointiinsa vaikuttavia päätöksiä.
Millaisia viestejä lapset ja nuoret haluavat välittää päättäjille?
“Mielestäni köyhiltä, vanhuksilta, vammaisilta, nuorilta tai mielenterveyspalveluista ei tulisi leikata enempää. Olen nähnyt mikä on lopputulos kun apua pyydetään, mutta sitä ei saada.”
“Ilmaisia harrastusmahdollisuuksia tulisi olla enemmän. Nuoria pitää palkata enemmän esim. Kesätöihin.”
“Lapsille ja nuorille pitää jutella enemmän ja meidän mielipiteet pitäis ottaa huomioon, teette päätöksii meitä koskien mut silti vasten sitä mitä suurin osa meist haluais, miettikää nyt vaikka opiskelijoitaki, onks meilt kysytty mitää?”
“Ottakaa nuorten mielenterveys ajoissa vakavasti!”
“psykologista apua. erityisesti vanhemmille. usein halutaan pitää huolta että lapset tai nuoret ovat okei, mutta usein jos vanhemmat eivät ole okei niin ei lapsetkaan pysty voida hyvin”
Pyydämme erityisesti päättäjiä tutustumaan lasten ja nuorten viesteihin Lapsen ääni -raportissa sekä tarttumaan ratkaisuehdotuksiimme lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi valtakunnallisesti, hyvinvointialueilla ja kuntatasolla.
