Perhehoidossa lapsen sijoitus liittää yhteen kaksi perhettä: syntymävanhemmat ja sijaisvanhemmat. Lapsella on vahva oikeus säilyttää ja rakentaa hänelle merkityksellisiä perhesuhteita. Käytännössä näiden suhteiden rinnakkaisuus jää usein kuitenkin vähälle tuelle tai varovaisen puheen varaan.
Yhteisvanhemmuus perhehoidossa onkin teema, joka tarvitsee lisää tilaa, sanoja ja myös rohkeaa ajattelua kaikilta perhehoidon parissa työskenteleviltä.
Yhteisvanhemmuus esillä Perhehoidon päivillä
Pelastakaa Lapset nosti aiheen esiin Perhehoidon päivillä 11.–12.2.2026 Seinäjoella työpajassa “Tutkitaan yhdessä yhteisvanhemmuutta perhehoidossa”. Työpaja järjestettiin yhteistyössä Lapsen ympärillä – yhteisvanhemmuussuhteet perhehoidossa (LYYPE) -tutkimushankkeen kanssa.
Tutkimushankkeessa ovat mukana Perhehoitoliitto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä JAMK.
Työpajassa tarkasteltiin yhteisvanhemmuuden eri ulottuvuuksia ja erityisesti sitä, miten ammattilaiset voivat tukea lapsen ympärille rakentuvaa suhdeverkostoa sijoituksen aikana.
Työpajan vetivät:
- Kaisa Malinen, johtava tutkija, JAMKS
- Anu Riina Svenlin, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
- Johanna Sairanen, kokemusasiantuntija, Pelastakaa Lapset
Pelastakaa Lapsista mukana olivat myös palvelujohtajat Maija Vihervirta ja Mari Pyykkönen.
Yhteisvanhemmuus tukee lapsen oikeuksia
Työpajan keskusteluissa korostui, että yhteisvanhemmuuden tietoinen huomioiminen on keskeinen osa lapsen oikeuksien toteutumista perhehoidossa.
Yhteisvanhemmuuden näkyväksi tekeminen ja sen tietoinen tukeminen vahvistavat lapsen ihmissuhteiden jatkuvuutta, osallisuuden kokemusta sekä sijoituksen vakautta.
Samalla se haastaa tarkastelemaan perhehoidon käytäntöjä: miten ammattilaisina voimme mahdollistaa sen, että lapsella on elämässään elämässään useita merkityksellisiä aikuisia ilman vastakkainasettelua tai poissulkemista.
Yhteisvanhemmuuden tukeminen tulisikin kuulua perhehoidon palvelujen ytimeen.
