Kaksi lasta kulkevat käsikädessä pakolaisleirillä

Lähes 300 siirtolaislasta kuollut tänä vuonna – hukkuminen yleisin kuolinsyy 

Hukkuminen on ollut tänä vuonna yleisin liikkeellä olevien lasten kuolinsyy. Euroopan tiukentunut rajavalvonta pakottaa lapset entistä vaarallisemmille muuttoreiteille, raportoi Pelastakaa Lapset kansainvälisen siirtolaisuuden päivän alla. 

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) mukaan ainakin 278 lasta on kuollut muuttoreiteillä vuoden 2025 alusta lähtien. Heistä puolet, 136 lasta, hukkui paetessaan konfliktien, nälän ja ilmastokriisin vaikutuksia. Todellisuudessa kuolemantapausten määrä on kuitenkin todennäköisesti paljon suurempi, koska liikkeellä olevista lapsista ei ole tarkkaa dataa saatavilla. 

Lapset pakotetaan hengenvaarallisille reiteille

Vuonna 2024 vaarallisilla muuttoreiteillä kuoli ennätyksellisen paljon ihmisiä, lähes 9 000 ihmistä, raportoi IOM. Etsiessään itselleen suojaa, lapset joutuvat valitsemaan yhä vaarallisempia muuttoreittejä.  

Tällä hetkellä lapsille vaarallisimmat merireitit ovat Välimeren keskiosa, Atlantin merireitti ja Välimeren itäosa.  IOM:n mukaan jo vuodesta 2016 lähtien Välimeri, erityisesti Pohjois-Afrikasta Eurooppaan johtava reitti, on ollut yksi hengenvaarallisimmista muuttoreiteistä lapsille. 

– Lapset hukkuvat, koska turvallisia muuttoreittejä ei ole. Hukkuminen ei saisi koskaan olla hintana siitä, että lapsi etsii itselleen turvaa. Tällä hetkellä lapset ovat pakotettuja valitsemaan niin vaarallisia muuttoreittejä, että osa lapsista ei koskaan pääse rantaan saakka, kansainvälisen Pelastakaa Lasten muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden johtava asiantuntija Melinda van Zyl sanoo. 

EU-maat epäonnistuvat lasten suojelussa

Aiemmin tänä vuonna Pelastakaa Lapset julkaisi raportin, jonka mukaan ensi vuonna voimaan astuva EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus uhkaa epäonnistua erityisesti ilman huoltajaa tulevien alaikäisten suojelussa.  

Raportissa todettiin, että osa Euroopan valtioista, mukaan lukien Suomi, on ottamassa käyttöön tai laajentamassa rajoittavia toimenpiteitä, kuten lasten säilöönottoa ja rajoittamassa turvapaikan saamista. Viime vuonna Suomi teki ulkomaalaislakiin muutoksia muun muassa rajamenettelyä koskien, minkä seurauksena lasten liikkumisrajoitukset ja säilöönotto voivat lisääntyä. Tiukennukset tehtiin huolimatta siitä, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti vaatinut Suomea lopettamaan lasten säilöönoton.  

Toisessa Pelastakaa Lasten julkaisemassa raportissa varoitettiin, että liikkeellä olevat lapset joutuvat yhä suurempaan vaaraan muuttoreiteillä, koska EU-maat asettavat muuttoliikkeen valvonnan lasten suojelun edelle. Lapset altistuvat väkivallalle, hyväksikäytölle ja muille hengenvaarallisille riskeille, koska lapsia ei suojella muuttoreiteillä ja rajoilla. 

– Myös Suomen on kannettava vastuunsa liikkeellä olevien lasten suojelemisesta. Esimerkiksi kiintiöpakolaisuuden ja perheenyhdistämisen avulla lapsille pystytään tarjoamaan turvallisia ja virallisia väyliä liikkua, eikä heidän tarvitse turvautua hengenvaarallisiin muuttoreitteihin, Pelastakaa Lasten pakolaistyön kehittämispäällikkö Eveliina Viitanen sanoo. 

Lapsen oikeuksien sopimusta noudatettava 

Kansainvälisen siirtolaisuuden päivän (18.12.) alla Pelastakaa Lapset vaatii kaikkia osapuolia noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen, EU:n perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteita muuttoliikkeen hallinnassa. 

Pelastakaa Lapset kehottaa kaikkia maita keräämään liikkeellä olevista lapsista entistä tarkemmin tietoja esimerkiksi heidän terveydestään, koulutuksestaan, suojelustaan ja kuolemistaan. Korjaamalla tiedonpuutteet ja asettamalla nämä tiedot laajasti saataville, pystymme aiempaa paremmin vastaamaan lasten kohtaamiin haasteisiin ja tarpeisiin.  

Järjestö on jo vuosikymmenien ajan toteuttanut eri puolilla maailmaa ohjelmia, joiden avulla se pyrkii puuttumaan epävirallisia reittejä käyttävän muuttoliikkeen juurisyihin. Tavoitteena on estää lasten vaarallista muuttoliikettä sekä vahvistaa alueellisia ja rajat ylittäviä lastensuojelujärjestelmiä.  

Lisätietoja:

Anna-Kaisa Cronstedt

Viestinnän asiantuntija (kotimaa) / Kommunikationsspecialist (betjänar även på svenska)

Eveliina Viitanen

Kehittämispäällikkö