Sotien ja konfliktien lisääntyminen herättää suomalaisissa laajaa huolta, mutta luottamus avustusjärjestöihin säilyy vahvana. Pelastakaa Lasten tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia on huolissaan sotien ja konfliktien lisääntymisestä, ja lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) pitää järjestöjen työtä kriisialueilla tärkeänä. Noin kaksi kolmasosaa katsoo, että valtion tuki humanitaariselle työlle tulisi pitää vähintään nykyisellä tasolla.
Verianin huhtikuussa 2026 Pelastakaa Lapsille toteuttama kysely piirtää ajantasaisen kuvan suomalaisten näkemyksistä maailmantilanteesta sekä lasten asemasta kriiseissä. Kyselytutkimukseen vastasi 1 018 täysi‑ikäistä mannersuomalaista.
Huoli sotien ja konfliktien lisääntymisestä on yleistä kaikissa vastaajaryhmissä, mutta naiset ovat miehiä selvästi huolestuneempia. Ero ryhmien välillä on 15 prosenttiyksikköä (89 % vs. 74 %).
Ikäryhmittäin suurinta huolta maailmantilanteesta kantavat kaikkein nuorimmat vastaajat, 18–29-vuotiaista huolissaan on 87 prosenttia. Nuorimmassa ikäluokassa korostuu myös lasten auttamisen tärkeys (94 %).
Pelastakaa Lasten pääsihteeri Kaisa Leikola pitää kyselyn tuloksia merkittävinä lasten näkökulmasta.
– Sodissa ja konflikteissa lasten arki ja turvallisuus järkkyvät. Koulunkäynti keskeytyy, perheet joutuvat pakenemaan kodeistaan ja lapset altistuvat väkivallalle, menetyksille ja jatkuvalle pelolle. Kyselyn tulokset osoittavat, että suomalaiset tunnistavat lasten erityisen hauraan aseman ja pitävät heidän tukemistaan tärkeänä, Kaisa Leikola sanoo.
Lähes kaikki suomalaiset pitävät avustusjärjestöjen työtä kriisialueilla tärkeänä
Suomalaisista 87 prosenttia pitää avustusjärjestöjen tekemää työtä kriisialueilla tärkeänä. Naisvastaajista avustusjärjestöjen työtä tärkeänä pitää lähes kaikki (94 %).
Lähes puolet vastaajista (49 %) arvioi, että suomalaisilla on velvollisuus auttaa kriisien ja konfliktien keskellä eläviä lapsia. Hieman yli kolmannes (34 %) arvioi, velvollisuus auttaa riippuu tilanteesta. Kielteisesti auttamisvelvollisuuteen suhtautuu vain 13 prosenttia vastaajista.
Kyselyssä tarkasteltiin myös näkemyksiä Suomen valtion roolista kriisialueilla elävien lasten tukemisessa. Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista (69 %) katsoo, että valtion nykyinen tukitaso on sopiva tai että sitä tulisi lisätä. Avun vähentämisen kannalla on vain 16 prosenttia suomalaisista.
– Tämä osoittaa, että kriisialueiden lasten hyvinvointi ei ole suomalaisille toissijainen asia edes tällä hetkellä vallitsevassa vaikeassa taloustilanteessa. Laaja tuki lasten auttamiselle kertoo siitä, että lapset nähdään ensisijaisesti lapsina, eikä kriisien osapuolina, Leikola sanoo.
Pelastakaa Lapset on yksi suurimmista humanitaarista työtä tekevistä kansalaisjärjestöistä, joka toimii yli 100 maassa. Vuonna 2025 järjestö tavoitti humanitaarisella avulla 13,6 miljoonaa lasta ja 10,4 miljoonaa aikuista.
Pelastakaa Lasten kyselytutkimus
Pelastakaa Lasten kyselytutkimuksen toteutti Verian huhtikuussa 2026. Tiedonkeruu toteutettiin ajalla 3.–8.4.2026. Kyselyyn vastasi 1 018 yli 18‑vuotiasta mannersuomalaista. Aineisto on painotettu vastaamaan väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Tulosten luottamusväli on kokonaisotoksen osalta +- 3,1 %-yksikköä.
Lisätietoja:
Tuuli Valo
Viestinnän asiantuntija (kansainväliset teemat, kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu)