Satojen miljoonien lasten koulutus on erittäin suuressa vaarassa romahtaa neljäsosassa maailman maista, varoittaa Pelastakaa Lapset. Järjestön tuoreen analyysin mukaan lukuisat tekijät, kuten ilmastonmuutos, koronarokotteiden puute, asuinsijoiltaan siirtyminen, koulutukseen kohdistuvat hyökkäykset sekä digitaalisten yhteyksien puute vaarantavat lasten koulunkäynnin jatkumisen ympäri maailmaa.
Koulunkäynti on vakavasti uhattuna ainakin 48 valtiossa. Koulujen syyslukukausi on tällä hetkellä alkamassa monin paikoin maailmaa, mutta edelleenkään miljoonat lapset eivät pääse lähiopetukseen koronapandemiaan liittyvien rajoitustoimien ja taloudellisten vaikutusten sekä koulutukseen kohdistuvien hyökkäysten johdosta. Lapset, joiden koulunkäynti on nyt keskeytynyt, ovat valitettavasti lisäys niiden 258 miljoonan lapsen joukkoon, jotka eivät käyneet koulua ennen pandemiaa.
Maailman johtajien on opittava meneillään olevasta koulutuskriisistä, joka on keskeyttänyt tai häirinnyt lähes 1,6 miljardin lapsen ja nuoren opintoja. Koulutusjärjestelmiä on vahvistettava niin, että lapsilta ei viedä mahdollisuutta koulutukseen ja tulevaisuuteen.
Pelastakaa Lasten Build Forward Better -raportissa todetaan, että koulutusjärjestelmät ovat vakavan uhan alla Kongon demokraattisessa tasavallassa, Nigeriassa, Somaliassa, Afganistanissa, Etelä -Sudanissa, Sudanissa, Malissa ja Libyassa. Tilanne on kriittinen myös Syyriassa ja Jemenissä.
Eri arvioiden mukaan pelkästään koronapandemian taloudellisten vaikutusten vuoksi 10–16 miljoonaa lasta on vaarassa jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Heikon taloudellisen tilanteen seurauksena monia lapsia uhkaa lapsityöhön tai lapsiavioliittoon joutuminen.
Ilmastokriisi pahentaa tilannetta, sillä monet koulut ovat tuhoutuneet äärimmäisten sääilmiöiden johdosta. Lisäksi useat lapset joutuvat ilmastonmuutoksen myötä jättämään kotinsa ja kotiseutunsa. Niistä 75 miljoonasta lapsesta, jotka vuosittain keskeyttää koulunkäyntinsä, noin puolet keskeyttää opintonsa ilmastoon tai ympäristöön liittyvien uhkien vuoksi.
Aseelliset hyökkäykset kouluihin maailman eri kriisialueilla, nuorisotyöttömyys, puutteellinen peruskoulutus sekä digitaalinen kuilu eri maiden välillä lisäävät eriarvoistumista ja uhkaavat tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.
Äskettäisessä Global Education Summit –apulupauskokouksessa ei päästy tavoitteeseen koota viisi miljardia Yhdysvaltain dollaria koulutuksen kehittämiseen. Tämä voidaan nähdä esimerkkinä heikosta sitoutumisesta maailman köyhimpien lasten koulutuksen tukemiseen.
Pelastakaa Lapset totesi kesäkuussa, että matalan tulotason maissa lapset ovat koronan takia menettäneet keskimäärin 66 prosenttia enemmän koko elämänsä aikana odotettavissa olevista koulupäivistään kuin ikätoverinsa paremmin toimeentulevissa maissa.
– On selvää, että koronapandemia on vaikuttanut eniten kaikkein heikommassa asemassa oleviin lapsiin. Köyhissä sekä eri muiden kriisien, kuten konfliktien ja ilmastonmuutoksen koettelemissa maissa tilanne on erityisen kriittinen ja nämä maat tarvitsevat tukea, toteaa Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.
– Koulutuskriisiä ratkaistaessa ei pidä tyytyä siihen, että palataan tilanteeseen, joka vallitsi ennen koronaa. Nyt on hyvä tilaisuus rakentaa jotain uutta ja vahvistaa koulutusjärjestelmiä tavalla, joka edistäisi jokaisen lapsen oikeutta koulutukseen sekä mahdollisuutta parempaan tulevaisuuteen.
Pelastakaa Lasten esittämät toimenpiteet pitävät sisällään muun muassa sen, että kaikkien maiden pitäisi laatia eri kriisien varalta valmiussuunnitelmia koulutusta koskien. Kaikissa toimintaohjelmissa on varmistettava lasten osallisuus. Eriarvoisuutta ja syrjintää vahvistaviin tekijöihin on myös puututtava aiempaa vahvemmin.
Pelastakaa Lapset esittää kahdeksan kohdan suunnitelman koulutuksen kehittämiseksi.
- Koronakriisistä elpyminen: Lasten turvallinen paluu kouluun sekä opintoihinsa kiinni pääseminen on varmistettava.
- Ennaltaehkäisevät toimet sekä varautuminen: Kaikilla mailla on tulevien kriisien varalta oltava integroitu valmiussuunnitelma lasten oppimisen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
- Koulua käymättömien lasten huomioiminen: Syrjinnän kohteena oleville sekä jo ennen koronaa koulutuksen ulkopuolella oleville lapsille on tarjottava turvallisia oppimisen mahdollisuuksia.
- Turvallinen koulutus: Koulutusta on suojeltava väkivallalta ja hyökkäyksiltä sekä ilmastokriisin vaikutuksilta.
- Rahoituksen lisääminen ja sopeuttaminen: Koulutuksen rahoitusvaje on täytettävä ja rahoituksen toimintamalleja on sopeutettava mahdollistamaan ennaltaehkäiseviä toimia.
- Oikeanlaista tietoa: Lisää ja parempaa tietoa on kerättävä, ja tätä on jaettava jatkuvasti ja laajalti mahdollistaakseen ketterän päätöksenteon liittyen ennalta ehkäiseviin toimiin, varautumiseen sekä politiikan suunnitteluun.
- Oikeudenmukaisuuden ja lasten osallisuuden painottaminen: Eriarvoisuutta ja syrjintää eniten kokevat lapset on huomioitava ensin. Lapsia on osallistettava toimintaohjelmien selvitystyöhön sekä niiden laadintaan, toimeenpanoon ja arviontiin.
- Vallan siirtäminen: Päätöksentekovaltaa sekä resursseja on siirrettävä kansalliselle sekä paikalliselle kansalaisyhteiskunnalle.
Raportti luettavissa: Build Forward Better – How the global community must act now to secure children’s learning in crises
