Ilmastokriisi sekä köyhyys muodostavat yhdessä äärimmäisen vakavan uhan joka kolmannelle maailman lapsista, todetaan Pelastakaa Lasten uudessa raportissa. Järjestö vaatii YK:n ilmastokokoukseen valmistautuvia maita asettamaan kunniahimoisempia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi ja pitämään lasten tarpeet etusijalla.
Noin 774 miljoonaa lasta, eli lähes kolmannes maailman lapsiväestöstä elää kaksikertaisessa uhassa: he kärsivät sekä köyhyydestä että ilmastokriisistä. Tämä dramaattinen tieto käy ilmi Pelastakaa Lasten tänään julkaistusta raportista. Suhteellisesti eniten tällaisen uhan alla eläviä lapsia on Etelä-Sudanissa (87 prosenttia), Keski-Afrikan tasavallassa (85 prosenttia) ja Mosambikissa (80 prosenttia).
Vrije Universiteit Brussel -yliopiston ilmastomallinnusten avulla tehdyn laskelman mukaan ainakin yksi äärimmäinen sääilmiö koskettaa 80:tä prosenttia maailman lapsista joka vuosi. Osa lapsista on erityisen suuressa vaarassa, sillä he elävät köyhyydessä ja heillä on siksi vähemmän mahdollisuuksia suojella itseään ja toipua kriiseistä.
Analyysin mukaan ilmastokriisistä sekä köyhyydestä kärsiviä lapsia on määrällisesti eniten Intiassa, yhteensä jopa 223 miljoonaa lasta. Saman kaksinkertaisen taakan kanssa elää myös 58 miljoonaa lasta Nigeriassa ja 36 miljoonaa lasta Etiopiassa.
Jopa 121 miljoonaa sekä ilmastonmuutoksesta että köyhyydestä kärsivistä lapsista elää korkeamman tulotason maissa. Heistä 28 miljoonaa elää kaikkein vauraimmissa maissa.
Yhteensä 183 miljoonaa lasta elää kolminkertaisessa vaarassa. Heitä uhkaa ilmastokriisin ja köyhyyden lisäksi myös konflikti. Eniten tästä kolminkertaisesta uhasta kärsiviä lapsia on Burundissa (63 prosenttia lapsista), Afganistanissa (55 prosenttia lapsista) ja Keski-Afrikan tasavallassa (41 prosenttia lapsista).
Musertavia menetyksiä
Pelastakaa Lasten Generation Hope: 2.4 billion reasons to end the global climate and inequality crisis –raportti esittelee myös touko- ja elokuun 2022 välillä tehdyn, 54 000 lasta kattavan konsultaation tuloksia. Raportissa todetaan, että ilmastoon ja eriarvoisuuteen liittyvät uhat heikentävät lasten ja yhteisöjen kapasiteettia kestää erilaisia muutoksia ja vakavia häiriötilanteita. Jos ongelmiin ei puututa välittömästi, nähdään tulevina vuosina yhä enemmän ja aiempaa vakavampia humanitaarisia kriisejä ja elinkustannuskriisejä.
12-vuotias Luciano elää asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden leirillä Malawissa. Hänen perheensä menetti kotinsa sykloni Anan raivottua hänen kotisaarellaan. Perhe yritti pelastautua puuhun, mutta Lucianon nuorempi veli huuhtoutui pois tulvan mukana.
– Yritimme pelastaa ankat ja kanat, mutta pystyimme pelastamaan vain muutaman vaatteen. – – Pikkuveljeni oli talon päällä. Silloin talo romahti, ja yhtäkkiä hän oli poissa.
Kotinsa jättäneiden leirillä Luciano ei saa riittävästi ruokaa. Hän toivoo, että voisi vielä palata kotiin, vaikka onkin huolissaan siitä, että tulva tulee takaisin.
Pelastakaa Lasten raportti julkaistaan samaan aikaan, kun lukemattomat perheet ympäri maailman kamppailevat vuosisadan pahimman nälkäkriisin kanssa. Yhteensä 345 miljoonaa ihmistä 82 maassa kärsii vakavasta ruokapulasta. Joka neljäs sekunti joku kuolee nälkään. Kriisin taustalla ovat köyhyys, konfliktit, ilmastonmuutos, talouskriisi sekä myös koronapandemian ja Ukrainan kriisin vaikutukset, jotka nostavat ruuan hintaa ja elinkustannuksia entisestään.
– Kun maailman johtajat valmistautuvat YK:n COP27-ilmastokokoukseen, heidän tulisi priorisoida lasten oikeudet ja erittäin huolestuttava tilanne, sanoo Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Pelastakaa Lapset peräänkuuluttaa maailman johtajilta kunnianhimoa, ja sitä että lapsille annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.
– Maailman rikkaimpien maiden pitää osoittaa johtajuutta, ei vähiten siksi, että näiden maiden päästöt ovat merkittävästi syventäneet ilmasto- ja eriarvoisuuskriisiä. Niitä maita, jotka nyt kamppailevat suojellakseen lapsia kriisin vaikutuksilta on tuettava. Tätä voidaan tehdä esimerkiksi velkahelpotuksilla sekä lisäämällä rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä sen aiheuttamien menetysten ja vahinkojen korjaamiseen, Haaranen sanoo.
