Jopa pienet lapset kokevat seksuaaliväkivaltaa verkossa 

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta verkossa on yksi aikamme vakavimmista ongelmista. Jopa alle kouluikäiset lapset joutuvat kokemaan seksuaaliväkivaltaa verkossa. Pelastakaa Lasten Nettivihje poistaa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sisältävää materiaalia verkosta. 

Videolla alle kouluikäinen lapsi sanoo leikkivänsä, kun aikuinen kurkistaa huoneeseen. Kotoisan oloinen tallenne. Näin ei kuitenkaan ole. Videolla on verkkovälitteisen seksuaaliväkivallan kohteeksi joutunut pieni lapsi. Tämä on esimerkki materiaalista, jota Pelastakaa Lasten Nettivihjeessä analysoidaan vuoden jokaisena arkipäivänä.  

Nettivihje pyrkii poistamaan verkosta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sisältävää materiaalia, ja toimii tiiviissä yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa. Kuka tahansa voi ilmoittaa laittomaksi epäilemäänsä materiaalia osoitteessa www.nettivihje.fi. 

”Nettivihjeelle päätyneellä videolla päiväkoti-ikäistä lasta ohjeistettiin puhelimen välityksellä tekemään seksuaalisia tekoja itselleen. Analysoimastamme materiaalista näkee, että seksuaaliväkivaltaa tapahtuu kodinomaisessa ympäristössä, lapsen huoneessa, jopa aikuisten ollessa kotona”, Nettivihjeen kehittämispäällikkö Heidi Näppi sanoo.

Alle kouluikäiset pääsevät nettiin tavallisesti sisaruksen, vanhemman tai kaverin puhelimella.  

Lapsia manipuloidaan leikin varjolla 

Väkivallan tekijä voi naamioida lapseen kohdistetun seksuaaliväkivallan leikiksi. Lapsi luottaa aikuiseen ja tottelee häntä.  

Pienellä lapsella ei ole edellytyksiä hahmottaa, mistä seksuaaliväkivallassa on kyse. Lapsen luonnolliseen kehitykseen kuuluu leikkiminen, muttei aikuisuuteen kuuluvan seksuaalisuuden ymmärrys. Lasta seksuaalisesti satuttavat aikuiset tiedostavat tämän ja tietävät myös, miten lasta manipuloidaan. Lapset ovat kohteena usein ymmärtämättömyytensä tähden.

”Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä useammin tekijä on lapsen lähipiiristä”, sanoo Heidi Näppi.  

Lapsen on ymmärrettävästi vaikeaa käsittää, miten aikuinen, jonka pitäisi suojella häntä, tekee hänelle pahaa. Seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneen lapsen emotionaalisella tasolla kamppailevat syvä kiintymys sekä pelko aikuista kohtaan. 

Lapsi tarvitsee apua 

Seksuaaliväkivalta jättää aina jäljen lapseen. Trauma syntyy kokemuksesta, jossa lapsi on osallinen johonkin, mikä ylittää hänen ymmärryskykynsä, ja johon hänen psyykensä ja kehonsa eivät ole valmiita. Hoitamaton seksuaalitrauma jarruttaa lapsen kehittymistä.  

”Seksuaaliväkivalta on väkivallan muodoista se, joka traumatisoi todennäköisimmin. Verkkovälitteinen seksuaaliväkivalta on aivan yhtä vahingollista kuin verkon ulkopuolella tapahtuva”, korostaa Heidi Näppi.  

Seksuaaliväkivallan kohteeksi joutumisesta seuraa usein perustavanlaatuinen luottamuksen menetys aikuisia kohtaan.  

Aikuiset kiristävät alastonkuvilla 

Vanhemmille saattaa tulla yllätyksenä, että varsin iso osa laittomaksi epäillystä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista on lapsen itsensä taltioimaa.  

”Nettivihjeessä todistamme yhä useammin tilanteita, joissa lasta kiristetään hänen alastonkuvallaan”, Heidi Näppi sanoo.  

Lisäksi tekoälyllä tuotetun lasta seksuaalisoivan materiaalin määrä on suuressa kasvussa.  Näiden kuvien pohjana voidaan käyttää sosiaaliseen mediaan jaettuja tuiki tavallisia lasten kuvia, esimerkiksi rantakuvia kesälomamatkalta.  

Keskusteluyhteys suojelee lasta 

Liian moni lapsi jää yksin kokemustensa kanssa, koska turvalliset aikuiset eivät tiedä, mitä tapahtuu. Lasten suojeleminen edellyttää sitä, että lasten kanssa toimivat aikuiset ymmärtävät oman tärkeytensä lasten suojelijoina. Yksikin turvallisen aikuisen kanssa käyty keskustelu voivat paljastaa seksuaaliväkivallan. 

Kun aikuinen ottaa systemaattisesti puheeksi vaikeat ja ehkä nolonakin pidetyt asiat, keskusteluyhteys lapsen kanssa pysyy auki. Lapsi oppii luottamaan siihen, että aikuinen kestää kuulla myös lapsen vaikeista kokemuksista.  

”Lapsen mieli on joustava. Kun lapsi saa apua, hänellä on mahdollisuus selvitä hyvinkin vaikeista kokemuksista. Aina on toivoa”, sanoo Näppi.