Pelastakaa Lapset varoittaa, että köyhyydessä elävien lasten määrä on kasvanut Euroopan unionin alueella. Tällä hetkellä köyhyysriskissä elää arviolta 19,6 miljoonaa lasta, määrä on noussut yli 200 000 lapsella vuonna 2021. Pelastakaa Lasten Euroopan järjestöt muistuttavat tuoreessa raportissaan, että lapsiperheköyhyyden ja syrjäytymisen pysäyttäminen Euroopassa vaatii konkreettisia ja nopeita toimenpiteitä.
Lapsiperheköyhyys on kasvanut laajalti Euroopassa, Pelastakaa Lapset varoittaa. Elinkustannusten nousu, koronan jälkivaikutukset ja ilmastokriisin vaikutukset vievät yhä useamman lapsen syrjäytymisvaaraan. Raportissa arvioitiin tilannetta 14 maassa vuosina 2020 ja 2021. Tarkastelluista maista eniten lapsiperheköyhyyttä tavataan Romaniassa ja Espanjassa. Suomessa lapsiperheköyhyys koskettaa noin 12 % lapsista.
Ukrainan konflikti ja sitä seurannut elinkustannusten nousu on tuonut sietämättömiä haasteita miljoonille perheille, erityisesti matalan tulotason perheille, joihin myös koronapandemia iski pahiten. Peruselintarvikkeiden hinnannousu ja lämmityskustannusten nousu ovat pakottaneet perheet tinkimään yhä enemmän. Perheet eivät tee enää valintaa syömisen ja kodin lämmittämisen välillä, sillä varaa ei ole kumpaakaan.
Raportissa havaittiin, että maahanmuuttajataustaiset lapset ovat suurimmassa riskiryhmässä. Esimerkiksi Italiassa 32,4 % maahanmuuttajista asuu köyhyydessä, kun taas Italian kansalaisilla luku on 7,2 %.
Lisäksi vaikeassa asemassa ovat lapset yksinhuoltajaperheissä, työttömien vanhempien perheissä ja perheissä, joissa kärsitään sairauksista ja vammoista. Joissakin Euroopan maissa lapsiperheköyhyys vaihtelee vahvasti alueittain maan sisällä.
Suomessa puutteita mielenterveyspalveluissa ja sosiaaliturvassa
Raportin mukaan useissa maissa varhaiskasvatuksen resurssit ovat puutteelliset ja lapsilla ei ole pääsyä laadukkaaseen varhaiskasvatusteen. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on myös merkittäviä puutteita useissa maissa.
Suomen osalta raportissa kiinnitetään huomiota riittävien varojen kohdentamiseen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin sekä sosiaaliturvan riittävään tasoon. Lapsiperheköyhyyden kasvu on katkaistava kohdentamalla kansallisesti riittävät resurssit köyhyyden vähentämiseen.
Raportti arvioi myös Euroopan maiden lapsitakuun toimintasuunnitelmia. Lapsitakuu on Euroopan unionin asettama sitoumus, jonka avulla tuetaan heikossa asemassa olevia lapsia ja kohdennetaan investointeja lasten hyvinvointiin. EU on asettanut tavoitteen vähentää lapsiköyhyyttä 5 miljoonalla lapsella vuoteen 2030 mennessä. Tähän tavoitteeseen maat pyrkivät mm. kansallisten lapsitakuun toimintasuunnitelmien avulla.
Suomen tavoite on kunnianhimoinen
Suomen lapsitakuun toimintasuunnitelma pohjaa lapsistrategian toimenpiteisiin ja huomioi kokonaisuutena haavoittavassa asemassa olevat lapset, sekä esittää tarpeellisia toimenpiteitä. Suomen kokonaistavoitteena on vähentää köyhyyttä 100 000 ihmisellä vuoteen 2030 mennessä ja heistä 30 000 tulee olla lapsia.
”Tavoite on kunnianhimoinen. Lapsiperheköyhyys ei ole laskenut Suomessa, vaan pysynyt samalla tasolla tai hiukan kasvanut. Köyhyyden vähentäminen vaatii suunnitelmien lisäksi tarmokkaita toimia kansallisesti ja koko Euroopan tasolla”, muistuttaa Pelastakaa Lasten lapsiperheköyhyyden asiantuntija Johanna Vinberg.
”Pelkkien suunnitelmien ja kehittämistyön avulla ei ongelmaa ratkaista, vaan on myös tehtävä päätöksiä ja toimenpiteitä.”
Pelastakaa Lapset vaatii päättäjiä Suomessa ottamaan lapsiperheköyhyyden ratkaisut agendalleen eduskuntavaaleissa ja tulevassa hallitusohjelmassa. Suomen on turvattava perheiden toimeentulo, varmistettava sosiaaliturvan riittävä taso ja tarjottava monimuotoisten perheiden tarpeisiin soveltuvat palvelut.
- Koko raportti luettavissa englanniksi: Guaranteeing Children’s Future – How to End Child Poverty and Social Exclusion in Europe Vol.2
- Arvioinnissa oli mukana 14 maata. EU-maista Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Italia, Espanja, Puola, Romania ja Liettua sekä EU:n ulkopuolisista maista Kosovo, Albania, Bosnia ja Herzegovina ja Islanti.
- Useimmat tilastotiedot pohjautuvat yhteiseurooppalaisen Eurostatin AROPE-indikaattorin lukuihin
- Raportissa hyödynnetään myös kansallisten ja kansainvälisten organisaatioiden ja tutkimusten tietoja.
- Raportti julkaistaan Brysselissä live-tapahtumassa 7.3. yhdessä MEP Brando Benifein ja The Group of the Progressive Alliance of Socialists & Democrats in the European Parliament -ryhmän kanssa.
