Koronapandemia, maailmanlaajuinen eriarvoisuus, ilmastokriisi ja aseelliset konfliktit ovat pahentaneet hätää maailman haavoittuvimmilla alueilla. Tammikuussa arvioitiin, että vuonna 2022 jopa 274 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua, mikä on suurin määrä vuosikymmeniin. Sen jälkeen 10 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa ja heistä 4 miljoonaa pakenemaan maastaan.
Plan International Suomi, Kirkon Ulkomaanapu ja Pelastakaa Lapset auttavat ihmisiä Venäjän hyökkäyksen aiheuttamassa Ukrainan humanitaarisessa kriisissä. Samalla järjestöt muistuttavat, että myös muualla maailmassa humanitaariset kriisit jatkuvat.
Humanitaarista työtä tekevät suomalaiset järjestöt vaativat, että hallitus kasvattaa kehysriihessä kehitysyhteistyön rahoitusta, jotta konflikti- ja katastrofialueilla elävien henkiä voidaan pelastaa ja hätää lievittää. Kehitysyhteistyö tukee kriiseistä toipuvia alueita turvallisten elinolosuhteiden luomisessa, äärimmäisen köyhyyden poistamisessa sekä rauhan, vakauden ja demokratian vakiinnuttamisessa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei järkytä ainoastaan Euroopan turvallisuutta vaan sodalla on laajoja globaaleja vaikutuksia. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma on varoittanut pahentuvasta nälkäkriisistä eri puolilla maailmaa, sillä Ukraina ja Venäjä ovat suuria viljan, elintarvikkeiden ja lannoitteiden tuottajia. Myös energian kallistuminen nostaa ruuan hintaa.
Hallitus on jo ennestään päättänyt leikata vuonna 2023 kehitysyhteistyöstä 35 miljoonaa euroa. Kehysriihessä on syytä ottaa huomioon maailman tilanne ja perua leikkaus. Kehysriihessä keskustellaan myös sopeutustarpeista. Kehitysyhteistyön lisäleikkaukset olisivat nykyisessä maailmantilanteessa järkyttävä viesti. Olisi lyhytnäköistä toimia Ukrainan kriisin aikana tavalla, joka uhkaa lisätä epävakautta muualla maailmassa.
