Me pienten lasten osallisuuden asiantuntijat puhumme lasten puolesta ja vaadimme, että järjestöjen resurssit turvataan. Muutoin järjestöjen toteuttamaa lasten turvallisuuden eteen tehtävää työtä ei voida edistää.
Kannamme huolta siitä, että lapsiperheet jäävät ilman tarvitsemaansa tukea ja samalla lasten yhteiskunnallinen osallisuus heikkenee. Tässä kannanotossa korostamme lasten näkemyksiä, koska lasten mahdollisuus saada äänensä kuuluviin on uhattuna.
Asiantuntijaverkoston jäsenet ovat tyytyväisiä siihen, että Suomen hallitus panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin 5 miljoonan lisäpaketilla ja Väkivallaton lapsuus -toimenpideohjelma on hallitusohjelmassa. Nämä eivät kuitenkaan riitä lasten turvallisen tulevaisuuden varmistamiseksi. Hallitus sivuuttaa järjestöjen toteuttaman pitkäjänteisen työn lapsen oikeuksien turvaamiseksi.
On lapsen edun mukaista turvata järjestöjen työ ja tunnustaa sen merkitys yhteiskunnassa, sen sijaan, että leikataan järjestöjen rahoituksesta.
Lasten näkemysten sekä asiantuntijatiedon pohjalta vaadimme hallitukselta seuraavia toimia lasten turvallisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin takeeksi:
- Järjestöjen rahoitusleikkaukset on arvioitava uudelleen ja tehtävä lapsivaikutusten sekä yhteisvaikutusten arviointi ennen päätösten toimeenpanoa.
- Lasten kokemuksia ja mielipiteitä on kuultava päätöksenteossa. Lasten mielestä turvallisuutta luovat rauhallinen elinympäristö, mahdollisuus saada apua, turvallisten aikuisten läsnäolo ja kaikkien tasa-arvoinen kohtelu. Lapset kertovat järjestöjen toimintojen antaneen merkittäviä turvan ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Kokemus osallisuudesta lisää tutkitusti lasten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.
Lasten hyvinvointi perustuu turvaan. Turvaa pidetään yllä varmistamalla lasten mahdollisuus tulla kohdatuiksi ja kuulluiksi ja saada tarvitsemiansa palveluja ja tukea.
Näitä taataan järjestöjen toiminnalla, jonka toteuttamiseen tarvitaan riittävä rahoitus.
Myös kansallinen lapsistrategia vaatii turvaamaan lasten elämän ja arjen lapsenoikeusperustaisesti. Koska lasten turvallisuus on aikuisten velvollisuus, on päättäjien kuunneltava lasten viestejä ja toimittava päättäväisesti lasten turvallisuuden ja oikeuksien puolesta.
Lasten turvattomuuden kokemukset vaarantavat hyvinvoinnin
Lapset kokevat ja näkevät turvattomuutta ja väkivaltaa niin kotonaan, lähiympäristöissään kuin ystäväpiirissään. Lasten turvallisuuden kokemusta heikentävät mm. perheiden vaikeat elämäntilanteet (ero, perheväkivalta, pakolaisuus) tai yhteisöjen turvattomuus (yhteiskunnalliset kriisit, lasten vertaisväkivalta). Myös lapsiperheköyhyys lisää turvattomuutta.
Lasten kokemuksista nähdään, että kyseessä ovat epäkohdat, jotka heikentävät merkittävästi lasten hyvinvointia ja rikkovat lapsen oikeuksia. Lapset kertovat myös ratkaisuja ja esittävät toiveita, jotka edistäisivät heidän turvallisuuttaan. Lasten toiveiden pohjalta lasten turvan kokemusta voidaan vahvistaa lapsilähtöisin teoin ja päätöksin. Seuraavassa kuvassa on lasten esille tuomia turvattomuuden kokemuksia.
Huolena riittämättömät resurssit ja lasten turvattomuuden kasvu
Vaikeissa elämäntilanteissa lapsilla on tarve erityisesti turvallisuuden kokemusta vahvistavalle tuelle. Järjestöt toteuttavat valtion avustuksilla toimintaa ja tukea haavoittavassa asemassa oleville lapsille ja perheille.
Järjestöjen toiminnalla autetaan mm. väkivaltakokemuksista selviytymisessä, tuetaan eroperheiden lapsia ja tarjotaan ennaltaehkäiseviä palveluja lasten syrjäytymisen estämiseksi. Ensi- ja turvakotien palveluita käyttää vuosittain noin 23 000 ihmistä, joista lapsia on 6 600.
Pelastakaa Lasten varhaisen tuen toiminnassa lapsia tuetaan mahdollistamalla heille turvallisia aikuisia arkeen, näitä tukisuhteita oli viime vuonna 1400 lapsella.
Kasper ry:n vanhempien eroa käsittelevään ryhmätoimintaan osallistuneista lapsista 85 % kertoi, että toiminta helpotti oloa ja lapset kokivat, että; “Voi kertoa rauhassa oman ongelman”.
Nyt hallitus on kuitenkin päättänyt vähentää sote-järjestöjen avustuksia 130 miljoonaa vuoteen 2027 mennessä ja tulevana vuonna 2025 jo 80 miljoonaa euroa.
Leikkaukset heikentävät järjestöjen toimintaa, josta on suorat vaikutukset lasten mahdollisuuksiin elää turvallisissa perheissä ja yhteisöissä ja saada riittävästi tukea.
Leikkausten myötä toiminta, josta lapset saavat turvan ja osallisuuden kokemuksia, kuten vertaistukiryhmä- ja tukihenkilötoiminta, vähenevät. Lapset jäävät yksin kokemustensa kanssa, perheiden ongelmat kasaantuvat ja syrjäytymisen riski on merkittävä. Lasten kokema turvattomuus lisääntyy ja lapsen oikeuksien toteutuminen on uhattuna.
Pienten lasten osallisuuden asiantuntijaverkoston jäsenet peräänkuuluttavat, että hallitus arvioi uudelleen järjestöjen rahoitusleikkaukset.
Sosiaaliturvan heikennysten, hyvinvointialueiden rahoitusvajeiden ja järjestöjen rahoitusleikkausten yhtäaikaiset vaikutukset kohdentuvat haavoittavassa elämäntilanteessa oleviin lapsiin ja perheisiin. Suomi on jo saanut huomautuksia YK:n lapsen oikeuksien komitealta haavoittavassa elämäntilanteessa olevien lasten suojelusta ja huomioinnista päätöksenteossa.
Kannanoton allekirjoittajat pienten lasten osallisuuden asiantuntijaverkostosta:
- Pelastakaa Lapset ry
- Ensi- ja turvakotien liitto ry
- Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta ry
- Lastensuojelun Keskusliitto ry
- Pesäpuu ry
Lisätietoja:
Pienten lasten osallisuuden asiantuntijaverkosto toimii yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry kanssa lasten vaikuttamiskampanjassa ”Turvallisempi huominen lapsille”, jossa pyritään vahvistamaan lasten turvallisuuden kokemuksen huomiointia päätöksenteossa. Yhteinen kannanotto on osa kampanjaa, joka toteutetaan 2.–8.9.2024. Kampanja pohjautuu lasten osallisuutta vahvistavassa toiminnassa kohdattujen lasten näkemyksiin ja sitä toteutetaan yhdessä lasten kanssa. Kampanjan tavoitteena on lisätä kaikkien
aikuisten ja erityisesti päättäjien tietoisuutta lasten kokemuksista turvattomuudesta ja turvallisuuden edistämisestä.
Yhteydenotot:
Johanna Vinberg, 050-570 1118 johanna.vinberg@pelastakaalapset.fi
