Viime vuoden aikana syntyneet lapset tulevat elämänsä aikana kokemaan keskimäärin seitsemän kertaa useammin helleaaltoja kuin heidän isovanhempansa, mikäli pitäydytään Pariisin sopimuksen alkuperäisiin päästövähennyslupauksiin.
Pelastakaa Lasten uudessa ilmastoraportissa todetaan, että vuonna 2020 syntyneet lapset voivat elämänsä aikana joutua kokemaan pelkästään helleaaltoja 6,8 kertaa enemmän kuin vuonna 1960 syntyneet ihmiset. Afganistanissa nyt kasvavat lapset voivat joutua kokemaan hellettä jopa 18 kertaa enemmän verrattuna isovanhempiinsa.
Mikäli päästöjen vähentämisessä ei ylitetä Pariisin ilmastosopimuksen alkuperäisiä lupauksia, voivat nyt vastasyntyneet kokea 2,6 kertaa useammin kuivuutta, 2,8 kertaa enemmän jokien tulvimisia sekä lähes kolme kertaa useammin epäonnistuneita satoja verrattuna 60 vuotta sitten syntyneisiin.
Nämä tiedot selviävät uudessa selvityksessä, jonka Pelastakaa Lapset on tuottanut yhteistyössä Brysselin vapaan yliopiston (VUB) ilmastotutkijaryhmän kanssa. Born into the Climate Crisis – raportissa kuvataan ilmastokriisin tuhoisia vaikutuksia lapsiin, sekä annetaan suosituksia ilmastonmuutoksen vastaisille toimille. Lapsilta on kerätty kokemuksia yhteensä 11 maasta. Tutkimuksen tuloksia esitellään myös erillisessä julkaisussa Science-tiedelehdessä.
Lapset tulevat kärsimään eniten
Ilmastokriisin lapsiin kohdistuneet vaikutukset tulevat olemaan pahimmat matalan- sekä keskitulotason maissa. Kielteisistä seurauksista kärsivät ylipäätään eniten lapset, jotka ovat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa. Nämä lapset altistuvat jo tällä hetkellä muita useammin veden välityksellä tarttuviin tauteihin, nälkään ja aliravitsemukselle. Nämä lapset usein myös asuvat alueilla, jotka ovat erityisen alttiita äärimmäisten sääilmiöiden tuhoille.
Ilmastonmuutos uhkaa saavutettua edistystä köyhyyden, nälän ja aliravitsemuksen vähentämisessä. Satojen menetyksistä kärsii myös eniten kaikkein köyhimmät perheet ja vähiten kehittyneet maat. Esimerkiksi Malissa nyt kasvava sukupolvi voi kokea satojen menetyksiä jopa kymmenen kertaa useimmin, kun isovanhempansa.
Erityisen huolestuttavaa on se, että monet lapset voivat joutua kärsimään useista samanaikaisista tai peräkkäisistä ilmastoon liittyvistä katastrofeista.
Mikäli päästöjen vähentämisessä vain noudatetaan niitä alkuperäisiä lupauksia, joita tehtiin Pariisin ilmastosopimukseen liittyen, tulee ilmasto lämpenemään arviolta 2,6—3,1 astetta esiteollisesta ajasta. Tämän seuraukset olisivat hyvin vakavat kaikille, ja erityisesti lapsille. Jos ilmaston lämpeneminen kuitenkin saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen, voidaan merkittävästi vähentää kuivuusjaksojen, lämpöaaltojen, tulvien sekä menetettyjen satojen määrää.
– Olen nähnyt ilmastonmuutoksen vaikutukset omin silmin. Siellä missä asun, taifuuni Haiyan tuhosi tuhansia koteja jättäen monet ystävistäni, sukulaisistani, luokkatoveristani ja muita ihmisiä kodittomiksi. Jo tätä ennen koimme ilmastoon liittyvät katastrofeja, ja tilanne pahenee vuosi vuodelta. Viime vuosina meillä on ollut kuivuutta, äärimmäisiä helleaaltoja ja rankkasateiden aiheuttamia maanvyörymiä. Aurinkoisista kuukausista on tullut sateisia ja sadekausina on auringoista, sanoo 16-vuotias filippiiniläinen Chatten, joka nyt on ryhtynyt ilmastoaktivistiksi.
Ilmastonmuutos heikentää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten, kuten tyttöjen, pakolaisten sekä eri syrjittyihin vähemmistöryhmiin kuuluvien pääsyä terveydenhoitoon ja koulutukseen. Esimerkiksi Pakistanissa vuoden 2020 tulvien jälkeen lähes neljännes kuudennella luokalla olevista tytöistä putosi koulutuksesta ja pojista vain kuusi prosenttia.
Viime aikoina on esiintynyt ympäri maailmaa tuhoisia maastopaloja, tulvia ja äärimmäistä kuivuutta. Näiden seurauksena yhä useammat ihmiset elävät nälässä maissa, kuten Afganistanissa, Sudanissa ja Somaliassa.
Lämpenemistä on hillittävä ja tämän seurauksiin on varaduttava
– Mikään paikka maailmassa eikä kukaan tule säästymään vieläkin suuremmista tuhoista, ellemme muuta toimintatapaamme välittömästi. On syytä kysyä, haluammeko todella jättää jälkeemme maailman, jossa lasten eloonjääminen ja hyvän elämän mahdollisuudet on tuhottu, sanoo Hanna Markkula-Kivisilta, Suomen Pelastakaa Lasten pääsihteeri.
– Sen lisäksi, että meillä kaikilla on moraalinen velvollisuus toimia ilmastonmuutosta vastaan, on kaikilla valtioilla sitova oikeudellinen velvoite huomioida lapsen etu sekä varmistaa jokaisen lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen. Vaikka lapsia on osallistettava päätöksentekoon ja muihin ilmastonmuutokseen liittyviin prosesseihin, ei ole vieläkään nähtävissä, että heidän näkemyksensä tulisivat aidosti huomioiduksi.
– Peli ei ole vielä menetetty. Mikäli ryhdymme välittömästi toimiin, voimme vielä estää äärimmäisen synkkien ja tuhoisien ennusteiden toteutumisen, toteaa Markkula-Kivisilta.
– Teemme kyllä osamme ja lisäämme ikätovereidemme ja lähinnä läheisten aikuisten tietoisuutta, jotta he voisivat tunnistaa ja tiedostaa ongelman. [– –] Tarvitsemme yhteistoimintaa ja aitoa tukea aikuisilta ja etenkin päätöksentekijöiltä, koska olemme vaarassa ja meillä on ongelmia sekä ideoita. Elämme nyt, mutta ilman tekoja meillä ei ole huomista, sanoo chileläinen 16-vuotias Laura.
Jotta nyt kasvavan sukupolven tulevaisuus olisi edes jollain tasolla turvattu, pitää ilmaston lämpeneminen rajata 1,5 asteeseen. Fossiilisista polttoaineista on luovuttava asteittain, mutta nopealla aikataululla. Ilmastorahoitusta on samalla lisättävä, jotta voidaan edistää sopeutumista ja ennalta vähentää ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä. Lasten näkemykset, vaatimukset sekä oikeudet on asetettava ilmastositoumuksissa keskiöön. Maailmanlaajuisesti on myös vahvistettava sosiaaliturvaa ja muita yhteiskunnallisia turvaverkkoja, jotta hätää kärsiville lapsille, perheille ja yhteisöille voidaan varmistaa riittävää tukea.
