Tyttöihin kohdistuu yhä enemmän sekä ilmastonmuutokseen että lapsiavioliittoon liittyviä uhkia, todetaan Pelastakaa Lasten tyttöjen päivän aattona julkaistavassa selvityksessä. Näiden uhkien alla olevien tyttöjen määrän ennustetaan nousevan kolmanneksella liki 40 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Lapsiavioliitot ovat yleisimpiä ilmastokriisistä kärsivissä maissa. Myös Suomen ulko- ja ilmastopolitiikassa on aiempaa vahvemmin huomioitava tyttöjen kohtaamat haasteet ja oikeudet.
Pelastakaa Lasten tuoreessa Girls at the centre of the storm: Her planet, her future, her solutions -raportissa todetaan, että lapsiavioliitoista noin kaksi kolmasosaa tapahtuu maissa, joissa ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ovat keskimääräistä suurempia.
Kymmenessä maassa, jossa ilmastonmuutokseen sekä lapsiavioliittoon liittyvät riskit ovat suurimmat, elää tällä hetkellä noin 29,9 miljoonaa nuorta tyttöä. Heihin kohdistuu samaan aikaan suuri uhka joutua alaikäisenä naimisiin ja todennäköisyys kokea ilmastonmuutokseen liittyviä vakavia seurauksia. Uhan alla olevien teini-ikäisten tyttöjen määrä tulee kyseisissä maissa kasvamaan väestöennusteet huomioiden lähes 40 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.
Ilmastokriisin ja lapsiavioliiton riskien yhdistelmä on erityisen suuri uhka tyttöjen oikeuksille Bangladeshissa sekä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä muut tyttöjen kannalta riskialttiimmat maat sijaitsevat. Kyseiset maat kärsivät suhteellisen paljon äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksista. Maita yhdistää myös äärimmäinen köyhyys ja nälkä sekä sukupuolten välinen epätasa-arvo. Ryhmän maista monissa on käynnissä aseellinen konflikti. Tilanne on synkin Keski-Afrikan tasavallassa, Tšadissa ja Guineassa.
Sierra Leonessa elävä Kpemeh* oli 12-vuotias, kun oli joutua naimisiin.
– Eräs mies toi esiin tahtonsa mennä kanssani naimisiin, mutta kieltäydyin. Sanoin, että käyn koulua enkä halua avioon. Tämän jälkeen hän lähestyi vanhempiani, kertoen heille avioliittoaikeistaan. He sanoivat, että minun täytyy mennä naimisiin. Jos mies haluaa elättää sinua, miksi et suostuisi?
Kpemeh katsoo, että lapsiavioliitot johtuvat köyhyydestä, ja että ilmastonmuutos on lisännyt perheiden ahdinkoa.
– Ilmasto on muuttunut, ja vanhempamme ovat riippuvaisia maanviljelyksestä. Sadetta ei tule silloin, kun pitäisi. Sadetta tulee sekä kuivan kauden että sadekauden aikana.
Pelastakaa Lasten tuella Kpemeh välttyi joutumasta naimisiin ja toimii nyt omassa yhteisössään lapsiavioliittoja vastaan ja ajaa tyttöjen oikeutta koulutukseen.
Ilmastonmuutoksen yhteydet lapsiavioliittoihin ovat moninaiset
Äärimmäiset sääilmiöt synnyttävät mittavia katastrofeja sekä heikentävät ihmisten elinoloja. Tällä hetkellä maailmaa koettelee mittasuhteiltaan ennenäkemätön nälkäkriisi, jonka yksi taustatekijä on ilmastonmuutos.
Ahdingossa olevat perheet voivat joutua turvautumaan äärimmäisiin selviytymiskeinoihin, jolloin tytöt saatetaan naittaa pois. Poikkeustilanteissa tytöt ovat suuremmassa vaarassa joutua seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kohteiksi. Se, että tyttöjen koulunkäynti keskeytyy, lisää lapsiavioliiton riskiä merkittävästi.
– Ilmastokriisi on lasten ja erityisesti tyttöjen kriisi. Tyttö, joka joutuu lapsena naimisiin, jää ilman koulutusta ja riittävää toimeentuloa, on usein eristyneempi ja suuremmassa vaarassa kokea fyysistä sekä seksuaalista väkivaltaa. Raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot ovat yleisimpiä kuolinsyitä 15–19-vuotiaiden tyttöjen parissa, sanoo Pelastakaa Lasten lastensuojelun neuvonantaja Anne Kanene.
– Lapsiavioliiton vaikutukset ovat elämän ikäiset ja monille tytöille kohtalokkaat. Kyse on tyttöjen tulevaisuudesta, ja siksi meidän on kuunneltava heitä ja luotava heille mahdollisuus vaikuttaa omaa tulevaisuuttaan koskeviin ratkaisuihin.
– Somaliassa olemme järjestäneet lapsille työpajoja, joissa he tuovat esiin kokemuksiaan kuivuudesta, nälästä ja köyhyydestä. Lapset jakavat myös näkemyksiään epätasa-arvon vaikutuksista, mukaan lukien lapsiavioliiton uhasta omaan elämäänsä. Lasten tarinat on koottu kirjeiksi ja viesteiksi, joita lapset ovat jakaneet paikallisille päättäjille, yhteisöille ja toisille lapsille. Tämän toiminnan myötä tytöt ovat saaneet lisää rohkeutta lähestyä aikuisia ja vaatia heiltä tekoja lapsiin ja erityisesti tyttöihin kohdistuvien riskien ehkäisemiseksi.
Osana Pelastakaa Lasten toimintaa lapset saavat tietoa, miten suojautua riskeiltä ja miten toimia ja kenen puoleen kääntyä joutuessaan esimerkiksi väkivallan tai lapsiavioliiton uhkaamaksi.
Tarvitaan konkreettisia ja vaikuttavia tekoja
Hallitusten, YK:n ja kansalaisjärjestöjen sekä yritysten on tunnustettava ilmastokriisin vakavuuden ja toimittava aiempaa ponnekkaammin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Samalla on torjuttava kriisin seurauksia, kuten nälkää. Lasten ja erityisesti myös tyttöjen oikeuksia ei saa tässä unohtaa. Sekä kansallisissa ilmastosuunnitelmissa että ilmastorahoituksen hankkeissa on erikseen huomioitava tyttöjen tarpeet sekä heidän osallisuutensa edistäminen.
– Raportti havainnollistaa sen, että ilmastokriisi on lapsen oikeuksien kriisi, jolla on vakavia sukupuolittuneita vaikutuksia erityisesti kaikkein vähiten kehittyneiden maiden tyttöihin. Ilmasto ja tyttöjen oikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan painopisteitä, minkä tulee näkyä hallituksen toiminnassa kuluvalla hallituskaudella. Tämä tarkoittaa ulko-, turvallisuus- sekä kehitys- ja ilmastopolitiikkaa, jossa lapsen oikeudet huomioidaan läpileikkaavasti, toteaa Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön erityisasiantuntija Juho Pylvänäinen.
– Tyttöjen osallisuutta ja omaa toimijuutta on vahvistettava esimerkiksi luomalla tarkoituksenmukaisia vaikuttamisen väyliä sekä parantamalla lapsiystävällistä tiedonvälitystä. Rahoituksessa on huolehdittava tasa-arvotavoitteiden toteutumisesta sekä kaikkein köyhimpien maiden tukemisesta. Ilmastokriisin ja luontokadon ehkäisemisen ottaminen kiinteäksi osaksi lapsen oikeuksia kunnioittavaa kehitysyhteistyötä on tarpeen, jotta jokaisen lapsen oikeus turvalliseen elämään toteutuu.
* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.
Seuraavissa maissa tilanne on erityisen vakava ilmastoon liittyvien riskien ja varhaisten avioliittojen suhteen: Bangladesh, Burkina Faso, Etelä-Sudan, Guinea, Keski-Afrikan Tasavalta, Malawi, Mali, Mosambik, Niger ja Tšad.
