Leppätien koulun viidesluokkalaiset testasivat heille suunnitellun digitaalisen kyselyn, joka arvioi anonyymisti koko luokan valmiuksia jäsentää digihyvinvoinnin lähtökohtia ja verkkoturvallisuutta.
On maanantaiaamu. Opettaja Tiina Hyttinen tervehtii luokkaan saapuvia oppilaitaan. Ollaan Sipoossa Leppätien koululla. Luokka testaa Pelastakaa Lasten digitaalista innovaatiota Huippulaa.
– God morgon. Trevlig måndag, tervehtii Tiina Hyttinen.
Oppilaat ovat olleet varhaiskasvatuksesta saakka kielikylpyopetuksessa. Ruotsin kieli on heille sekä oppimisen kohde että väline. Aamun kahdella ensimmäisellä tunnilla on tarkoitus tutustua juuri viidesluokkalaisille tarkoitettuun digikyselyyn Huippulaan, ruotsiksi Toppen.
– Hän har vi Sophie från Pelastakaa Lapset och idag gör vi Toppen testet. Jesper! Lukas också. Huhuuu. Alla. Låt oss nu fokusera, paimentaa Tiina Hyttinen luokkaa kuuntelemaan alkavan tunnin aiheen.
Sitten lapset hakevat itselleen tietokoneet. Digitaalisen hyvinvoinnin suunnittelija Sophie Feldt kirjoittaa taululle sisäänkirjautumiskoodin Huippulan ruotsinkieliseen versioon Toppeniin.
Huippula on Pelastakaa Lasten uusi palvelu, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2026 mennessä 90 000:n Suomen viidesluokkalaisen digiturvataitoja olisi vahvistettu sen avulla. Kyse on digiosaamisen ja digiymmärtämisen tasotestistä, jotta opettajien olisi mahdollista painottaa juuri oman luokkansa tarpeiden mukaista digihyvinvointi- ja nettiturvallisuusosaamista.
Oppilaiden itsenäisesti suorittaman kyselyn lopputuloksena opettajalla on näkymä luokan osaamisprofiiliin ja sen tasoon, sekä oppilaiden tuloksiin perustuva valmis oppituntimateriaali. Huippulan etu on, että palvelu on kouluille maksuton ja opettajalle vaivaton. Huippula-palvelu on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi. Vielä tärkeämpi etu on, että jokainen oppilas on käynyt läpi saman materiaalin.
Toppen i klassen
Leppätien viidennellä luokalla Toppeniin sisäänkirjautuminen onnistuu kaikilta. Luokkaan laskeutuu hiljaisuus. Ruutu ruudun jälkeen oppilaiden koneelle ilmaantuvat piirroshahmot Timma ja Vili johdattamaan testaajia kyselyssä eteenpäin.
Keskittyneen hiljaisuuden keskeyttää silloin tällöin oppilaan kysymys. ”Mikä tää smart… mikä tää sana on”. ”Tuoko, älypuhelin.” ”Opettaja, mä tarviin johdon.” Sitten on taas hiljaista ja kuuluu vain satunnaisia hiirten klikkauksia. ”Hei. Mikä tää on utmaning.” ”Haaste”, kiirehtii koulunkäynninohjaaja Amanda Helling auttamaan.
Huippula-kysely vaikuttaa olevan riittävän jäsennelty, ja nopeasti etenevä ja vaikka teksti on kielikylpyläisille ruotsiksi, kysymykset ovat heillekin kyllin selkeitä. Keskittynyt työskentely kestää kolme varttia. Sitten yksi toisensa jälkeen saa kyselyn valmiiksi ja käy hakemassa laatikostaan itselleen odotteluluettavaa. Alkaa olla tauon paikka.
Tauon jälkeen alkaa testin osa kaksi, palaute. Sophie Feldt selostaa mitä tehdään, mutta nyt lasten kiinnostus on jo hajanaisempaa. Tiina Hyttinen ottaa tilanteen haltuun.
– Nu måste vi berätta vad vi tycker om Toppen.
Alkaa peukku ylös, peukku alas -kyselykierros. Näin saadaan koko testaus kasaan ja lapset välitunnille. Luokan hiljennyttyä Tiina Hyttinen katsoo luokkansa tasotuloksen ja yllättyy.
– Luokassa on osaamista, jonka perusteella ajattelin muutamaakin huipputulosta tuohon, hän sanoo. – Mutta sehän oli minun oletukseni.
Tiina Hyttinen kertoo saaneensa muutamalla napin painalluksella huomista vanhempainiltaa varten tähdellistä materiaalia lasten digitaidoista. Hän voi esitellä tulokset vanhemmille, jolloin heidänkin ymmärryksensä lasten digihyvinvoinnista ja turvallisuudesta paranee. Luokan antama anonyymi tieto tarjoaa taatusti vahvistusta myös kasvatuksellisiin kysymyksiin.
Aikuisten velvollisuus on opettaa lapsia toimimaan digimaailmassa turvallisesti ja toisia kunnioittavasti. Tiedot ja taidot karttuvat vain opettelemalla ja harjoittelemalla, koulun ja kodin yhteistyönä.
Aikuisten tehtävä on myös huolehtia, että lapsella jää riittävästi aikaa muuhun elämään: kouluun, liikkumiseen, lepoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Tämä on lapsen etu ja oikeus.
Täsmätiedon tärkeys
Meneillään on kulttuurinen muutos, jonka digitalisaatio on tuonut mukanaan. Tällä hetkellä ei ole riittävästi tutkittua tietoa lasten digihyvinvoinnista.
Huippulan taustalla onkin iso ajatus siitä, että vaikka digiosaamista opetetaan kouluissa jo nyt, niin opetus on vielä yleistasolla, eikä lasten digiosaamisen eroja tunnisteta kyllin täsmällisesti. Tämän takia Pelastakaa Lapset pyrkii saamaan Huippulaan mukaan kaikki Suomen viidennet luokat, jotta kullakin oman luokkansa opettajalla olisi täsmällistä tietoa siitä, mikä on juuri hänen luokkansa oppilaiden digiosaamisen, -ymmärryksen ja -käyttötapojen tilanne.
– Luokassa osa saattaa olla todellisia digiteknisiä taitureita, jotka käyttävät laitteita hyvin osaavasti, sanoo Sophie Feldt. – Tekninen osaaminen ei tarkoita, että viidesluokkalaisella olisi vastaava ymmärrys digitaalisesta todellisuudesta. Lasten erot ovat tässä iässä vielä suuret. Osalla saman ikäisistä on vasta hyvin vähän laitekokemusta, osalla ei ehkä minkäänlaista valistusta digitaalisen maailman haitoista.
Pelastakaa Lasten tarkoituksena on, että lähivuosien lisääntyvän tiedon myötä myös opetusalan viranomaisten ymmärrys digitaalisen hyvinvoinnin merkityksestä kasvaa, kun lasten digitaalisen hyvinvoinnin valmiuksista saadaan valtakunnallista tietoa.
Huippula – Toppen
Huippulaa toteutetaan yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Pääyhteistyökumppaneita ovat Opetushallitus, Accenture, Gigantti, Microsoft ja Telia. Lisäksi Huippulan kehitystyötä ovat tukemassa Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), Brita Maria Renlundin muistosäätiö ja Google-säätiö. Asiantuntijakumppaneina mukana ovat Edita, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mediakasvatusseura.
Huippula on osa Pelastakaa Lasten digitaalisen lapsuuden osaamiskeskus Kiditalin toimintaa.
Huippula löytyy suomeksi osoitteesta: huippula.fi ja ruotsiksi nimellä Toppen osoitteesta: toppen.fi.
