Orpon hallitus sai viime viikolla (22.4.) päätökseen kautensa viimeisen kehysriihen. Neuvottelujen lopputulos jatkaa koko hallituskauden noudatettua linjaa: leikkaukset kohdistuvat jälleen lapsia ja perheitä tukevaan työhön.
Sosiaalihuollon palveluihin ja sote-järjestöjen työhön kohdistuvilla leikkauksilla rahoitetaan nyt suuria veronalennuksia ja kasvutoimia. Lapsiin ja perheisiin osuvat leikkaukset tulevat näkymään kasvavina kustannuksina tulevina vuosina. Menestyvä ja vastuullinen yhteiskunta pitää lapsista erityistä huolta silloin, kun ajat ovat vaikeat.
Lasten ei kuulu kantaa vastuuta taloudesta
Taloutta on tällä hallituskaudella tasapainotettu kohtuuttomasti lasten kustannuksella. Sosiaaliturvan heikennyksiä on perusteltu julkisen talouden alijäämällä ja velkaantumisella, mutta samaan aikaan yrityksille on myönnetty veronkevennyksiä. Tämä arvovalinta on johtanut lapsen oikeuksien loukkaamiseen ja leikkauksiin heidän hyvinvoinnistaan.
Hallitus sanoo jatkavansa vastuullisen talouspolitiikan linjaa. Taloutta on tarpeen tasapainottaa nyt, kun Suomi on joutunut EU:n neuvoston liiallisen alijäämän menettelyyn. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomi on joutunut myös sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun eriarvoisuuden kasvun takia. Taustalla on muun muassa se, että Suomen taakkana on yksi EU:n korkeimmista terveydenhuollon hoivavajeista. Myös tällä on suuri vaikutus taloudelliseen kestävyyteen.
Sote-leikkaukset heikentävät lasten oikeutta palveluihin ja hoitoon
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen tai laatuun ei ole näkyvissä parannusta. Päinvastoin: kehysriihessä päätetyt, muun muassa 240 miljoonan euron säästöt kohdistuvat suoraan palveluihin, joita lapset ja perheet arjessaan tarvitsevat.
Terveydenhuollon asiakasmaksuja päätettiin nostaa lähes 90 miljoonalla eurolla. Kun samalla hyvinvointialueiden rahoituksesta leikataan, tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitoa saa vähemmän ja se maksaa enemmän. On myös kohtuutonta, että ne perheet, joissa lapsilla ja/tai vanhemmilla on tarvetta vaativammalle erikoisterveydenhuollolle, joutuvat nyt hoitamaan terveyttään yhä kalliimmalla hinnalla.
Asiakasmaksuista kertyvät lisäkustannukset iskevät raskaasti pienituloisiin lapsiperheisiin, joille pienikin lisäkustannus voi olla ratkaiseva este terveydenhuoltoon hakeutumiselle. Lääkäriliitto varoittaa eriarvoisuuden ja terveyserojen kasvavan, mikäli hoitoa tarvitsevilla ei ole enää varaa hakeutua terveydenhuollon avun piiriin.
240 miljoonan euron säästöt kohdistuvat suoraan palveluihin, joita lapset ja perheet arjessaan tarvitsevat.
Sosiaalihuollosta leikataan 100 miljoonaa euroa
Hallitus puskee eteenpäin myös jo aiemmin linjattuja 100 miljoonan euron säästöjä sosiaalihuollon palveluista. Näiden säästötoimien sisältöön saatiin vihdoin konkretiaa riihtä edeltävällä viikolla, kun hallituksen esitys sosiaalihuoltolain muutoksista toimitettiin lausuntokierrokselle. Näin mittavat säästöt eivät voi olla vaikuttamatta palvelujen laatuun ja käyttöön.
Esimerkiksi sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteiden karsimisella haetaan 33 miljoonan euron säästöjä – käytännössä sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien määrää vähentämällä. Asiakassuunnitelmien laatimis- ja kirjaamisvelvoitteiden keventäminen on omiaan heikentämään asiakkaiden palvelutarpeiden arviointia ja palvelujen toteutumisen seurantaa, millä on merkittäviä vaikutuksia palvelujen laatuun.
Teknologian avulla asiakassuunnitelmiin liittyvää hallinnollista työtä voidaan toki kehittää ja sujuvoittaa. Jos keventäminen kuitenkin tarkoittaa käytännössä vähemmän asiakkaan kokonaistilanteesta koottua tietoa, heikompaa seurantaa ja sitä myötä vajavaisempaa palvelua, kyse ei ole enää tehokkuudesta vaan ihmisten oikeuksien kaventumisesta.
Näin mittavat säästöt eivät voi olla vaikuttamatta palvelujen laatuun ja käyttöön.
Sote-järjestöjen toimintamahdollisuudet kaventuvat entisestään
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin kohdistuvat leikkaukset osuvat suomalaiseen järjestökenttään kovaa. Sote-järjestöt tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille matalan kynnyksen tukea, joka varmistaa avunsaannin ajoissa ja samalla vähentää julkisen sektorin kustannuksia. Esimerkiksi kriisipuhelimet ja chat-palvelut ovat monille ensimmäinen ja usein ratkaiseva kosketus avun piiriin. Järjestöleikkaukset uhkaavat nyt näiden palvelujen jatkuvuutta.
Järjestöavustuksia on leikattu hallituskauden aikana toistuvasti, ja nyt leikkaukset nousevat kohtuuttomaan mittaluokkaan. Kehysriihessä päätettiin 50 miljoonan euron pysyvistä lisäleikkauksista ensi vuodesta alkaen. Yhdessä jo aiemmin ensi vuodelle jyvitettyjen leikkausten kanssa vuositasoinen leikkaus nousee 84 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa rahoituksen leikkautumista 30 prosentilla vuoden aikana. Koko hallituskauden aikana sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta ollaan leikkaamassa jopa puolet eli noin 190 miljoonaa euroa. Tällaisissa leikkauksissa ei ole kyse mistään hallinnon tehostamisesta, vaan laajasta ennaltaehkäisevän työn alasajosta.
Järjestöavustuksia on leikattu hallituskauden aikana toistuvasti, ja nyt leikkaukset nousevat kohtuuttomaan mittaluokkaan.
Uusi, ensi vuodelle pilotoitava rahoituksen jakomalli ei varsinaisesti helpota tilannetta. Valtakunnallisen rahoituksen leikkausten rinnalla hyvinvointialueille kanavoidaan 25 miljoonaa euroa kompensoivaa rahaa jaettavaksi paikallisille järjestöille. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia hakukierroksia ja lisää hallinnollista työtä. Rahoituksen jaossa tulisi huolehtia myös siitä, että rahapulasta kärsivät hyvinvointialueet eivät käytä lisärahoitusta omien järjestöavustustensa korvaamiseen.
Lahjoitusten verovähennykset laajennetaan koskettamaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, mikä on tarkoitus vauhdittaa sote-järjestöjen omaa varainhankintaa. Ajatus on sinänsä hyvä, mutta heikossa taloustilanteessa järjestöjen toimintaa ei voi sysätä vain lahjoittajien hyvän tahdon varaan. Yhä useammat avun tarpeessa olevat joutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon leikkausten myötä turvautumaan jatkossa ainoastaan järjestöjen palvelujen varaan. Tilanne on tällaisenaan kestämätön.
Lapsiperheköyhyys jatkaa kasvuaan
Hallituskaudella aiemmin toteutetut sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet vähävaraisten lapsiperheiden tilannetta. Lapsiperheköyhyys on kasvanut ja syventynyt ja yhä useampi perhe kamppailee toimeentulon kanssa tilanteessa, jossa elinkustannukset nousevat ja palvelut heikkenevät.
Hallitus on ollut tietoinen lisääntyvästä lasten köyhyydestä. Hallituskauden kääntyessä loppusuoralle olisi vielä ollut mahdollisuus tehdä korjauksia siihen, ettei lisää lapsiperheitä ja lapsia painuisi köyhyyteen. Lapsen oikeudet huomioiva päätöksenteko on sitä, että jo tehtyjä päätöksiä tulee vaikutusarviointien ja ajantasaisen tiedon pohjalta pystyä perumaan ja suuntaamaan toisin
Lapsiperheköyhyys on kasvanut ja syventynyt ja yhä useampi perhe kamppailee toimeentulon kanssa
Hyvinvoinnin perusta rakennetaan lapsuudessa. Runsas tutkimustieto osoittaa lapsuudessa koetun köyhyyden lisäävän riskiä myöhempään työttömyyteen, mielenterveysongelmiin ja ylivelkaantumiseen.
Pelastakaa Lasten Lapsen ääni -raportti (2025) osoittaa köyhyyden vaikuttavan lasten sosiaalisiin suhteisiin ja osallistumismahdollisuuksiin sekä heijastuvan heikentävästi oppimiseen ja hyvinvointiin. Vähävaraiset lapset kuvaavat kokevansa myös ulkopuolisuuden, häpeän ja turvattomuuden tunnetta.
Pieniä helpotuksia lapsiperheille
Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanteeseen saadaan kuitenkin pientä apua. Kehysriihessä päätettiin käynnistää koulupoissaolojen kitkemiseen tähtäävä ohjelma, joka pyrkii puuttumaan varhain pitkittyviin poissaoloihin, joilla on vahva yhteys syrjäytymiseen ja heikkoon koulumenestykseen. Lisäksi koulukotien järjestämän TUVA-koulutuksen rahoitusta vahvistetaan 0,8 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä parantaa nuorten mahdollisuuksia siirtyä takaisin koulupolulle.
Taloudellisista vaikeuksista kärsivät lapsiperheet voivat saada helpotusta tilanteeseensa pitkäaikaistyöttömille käyttöönotettavasta osaamissetelistä, joka parantaisi vanhemman työllistymismahdollisuuksia.
Perheelliset opiskelijat saavat pientä helpotusta opintotuen kokonaisuudistuksen myötä. Uudistus on myönteinen, mutta vielä maltillinen parannus opiskelevien lapsiperheiden toimeentuloon ja tukee samalla lapsen oikeutta riittävään elintasoon. Myönteiset vaikutukset lapsiperheköyhyyden torjumiseen voivat kuitenkin olla vähäisiä, kun samanaikaisesti elinkustannukset ja sote-palveluiden asiakasmaksut nousevat.
Myönteiset vaikutukset lapsiperheköyhyyden torjumiseen voivat kuitenkin olla vähäisiä, kun samanaikaisesti elinkustannukset ja sote-palveluiden asiakasmaksut nousevat.
Kehitysyhteistyö säästyi suurilta leikkauksilta
Kehitysyhteistyön kohdalla kehysriihen päätökset olivat aiempia säästökierroksia paremmat. Leikkaukset kohdistuivat vain laina- ja sijoitusmuotoiseen kehitysyhteistyöhön, josta leikattiin 35 miljoonaa euroa.
Kehysriihen tulokset jatkavat viime vuosien kehityssuuntaa. Vaikka uusia merkittäviä leikkauksia ei nyt tehty, on kehitysyhteistyön rahoitus laskenut tämän hallituskauden aikana jopa kolmanneksen alemmalle tasolle. Leikkaukset ovat kohdentuneet esimerkiksi koulutukseen, terveyteen ja köyhyyden vähentämiseen tähtääviin toimiin, joilla on keskeinen merkitys lasten ja nuorten tulevaisuudelle.
Kehitysyhteistyön roolia ei tulisi tarkastella vain menoeränä, vaan investointina vakaampaan ja oikeudenmukaisempaan maailmaan, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus kasvaa turvassa ja toteuttaa potentiaalinsa.
Kunnilta säästetään – nuorten työllisyyttä tuetaan
Kuntien lapsille ja nuorille suunnatut palvelut ovat vaarassa heikentyä, kun hallitus leikkaa edelleen rahoitusosuuttaan kuntien palveluista 60 miljoonalla eurolla ensi vuodelle. Tämä kaventaa kuntien mahdollisuuksia järjestää varhaiskasvatusta, koulunkäynnin tukea, opiskeluhuoltoa, nuorisotyötä ja vapaa-ajan palveluita. Lopputuloksena ryhmäkoot voivat kasvaa, palveluista joudutaan karsimaan tai kunnat joutuvat korottamaan maksuja ja veroja.
Lopputuloksena ryhmäkoot voivat kasvaa, palveluista joudutaan karsimaan tai kunnat joutuvat korottamaan maksuja ja veroja.
Nuorille on kuitenkin luvassa pientä helpotusta. Hallitus investoi nuorten työllisyyttä tukevaan työllisyyspakettiin, mikä on myönteistä tilanteessa, jossa nuorten tulevaisuususko horjuu ja useat nuoret kokevat ahdistusta työllistymisestä. Työttömyyden ollessa korkealla esitetyt toimet voivat kuitenkin jäädä riittämättömiksi.
Seksuaali- ja pahoinpitelyrikosten selvittämiseen lisäresursseja
Kehysriihessä päätetty noin 2,7 miljoonan euron lisärahoitus lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja pahoinpitelyrikosten selvittämiseen varmistaa nyt sen, että rikosepäilyjen selvittämiseen tarvittaville avustaville terveydenhuollon yksiköille on varattu resurssit.
Päätös tarkoittaa, että Suomessa jatketaan pitkäjänteistä panostamista lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tehokkaampaan tutkintaan. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että lisärahoituksella saadaan vaikuttavasti nopeutettua rikostutkintaa ja uhreille pystytään tarjoamaan paremmin tukea.
Perintönä kasvava hyvinvointivelka
Viimeinen kehysriihi on sinetöimässä Orpon hallituksen perinnön: Lasten ja lapsiperheiden turvaverkkoja ja tukea on heikennetty lähes jokaiselta suunnalta. Suomen kädenjälki maailman lasten tukijana ja köyhyyden torjunnassa on pienentynyt. Jäljelle jää kasvava hyvinvointivelka, epävakaampi maailma ja tuleville vuosille siirtyvät kustannukset.
Hallituksella on vielä mahdollisuus uudelleenarvioida esityksiään päivittyvän tiedon pohjalta ennen lopullista budjettiesitystä. Muussa tapauksessa lasten puolustajan viittaa tarjotaan seuraavalle hallitukselle. Siinä työssä on avuksi Pelastakaa Lasten eduskuntavaaliohjelma.
Jäljelle jää kasvava hyvinvointivelka, epävakaampi maailma ja tuleville vuosille siirtyvät kustannukset.
Blogin ovat kirjoittaneet vaikuttamistyön asiantuntijat: Tiina-Maria Levamo, Veli Liikanen, Camilla Ekholm ja Elisa Kauppila.
