Järjestömme ylilääkäri ja lastenpsykiatri Hanna Raaska tarkastelee blogissaan lasten mielenterveyttä digitaalisessa maailmassa. Blogissa käsitellään lasten kokemaa verkkoväkivaltaa, ruutuajan ja sisältöjen vaikutuksia sekä sitä, miten aikuiset voivat suojata ja tukea lapsen kehitystä ja hyvinvointia verkossa.
Aloitin Pelastakaa Lapset -järjestön ylilääkärinä toukokuussa 2025. Järjestö on minulle tuttu vuosien takaa ja olen nyt suurella mielenkiinnolla ja ilolla saanut jälleen tutustua järjestön toimintaan.
Verkkoväkivalta ja mielenterveys
Yksi Pelastakaa Lapset -järjestössä vuonna 2025 julkaistu hanke kartoitti lasten verkkoväkivallan kokemuksia. Itsekin olen toistuvasti törmännyt aiheen tärkeyteen omassa työssäni lastenpsykiatrina. Muistamme kyllä kysyä lapsen mahdollisesti kokemista kiusaamisesta ja muusta kaltoinkohtelusta, mutta lapsen verkossa kokema väkivalta liian usein paljastuu vasta viiveellä.
Lapsen äkillisesti alkaneen oireilun taustalta tulisi aina muistaa kartoittaa myös mahdolliset väkivallan kokemukset verkossa. Tämän merkitys korostuu erityisesti silloin, jos lapsen tai nuoren ikätoverikontaktit toteutuvat pääosin verkon välityksellä. Työurani varrella monen lapsen oireilu on lähtenyt helpottamaan vasta verkkoväkivallan tai muun ikätasolle sopimattoman sisällön tultua ilmi ja kun siihen on päästy puuttumaan.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu verkkoväkivallan lisäävän merkittävästi lasten ja nuorten riskiä paitsi depressioon, myös itseä vahingoittavaan ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen, itsemurha-ajatuksiin ja jopa itsemurhayrityksiin. Myös kiusaajilla on todettu olevan kohonnut riski näihin, joskin vähäisempänä kuin kiusatuilla.
Tutkimuksissa on todettu myös erilaisen verkkodeittailuun liittyvän väkivallan lisäävän nuorten riskiä mielenterveyden ongelmiin. Erilaisista verkkodeittailuun liittyvistä väkivallan muodoista on tärkeää tunnistaa seksuaalisen pakottamisen ja uhkailun lisäksi myös muut väkivallan muodot, kuten erilainen psykologinen väkivalta ja uhkailu.
Mikä voisi suojata lasta ja nuorta?
Huojentavana havaintona tutkimuksissa on kuitenkin noussut esiin verkossa läsnä olevien vanhempien ja muiden turvallisten aikuisten suojaava merkitys. Turvallisten aikuisten osallistumisella lasten ja nuorten sähköiseen viestintään on todettu olevan aggressiivisuutta hillitsevä ja uhrien määrää vähentävä vaikutus. Perheen tuki, lapsen tai nuoren hyvät tunnesäätelytaidot ja hyvä itsetunto voivat toimia myös lasta ja nuorta suojaavina tekijöinä.
Erilaisten sisältöjen merkitys
Tutkimustieto on lisännyt ymmärrystämme paitsi ruutuajan merkityksestä, myös digilaitteiden sisältöjen merkityksestä mielenterveydelle. Erityisen haitallisia ja riippuvuutta aiheuttavia sisältöjä väkivalta- ja seksuaalisten sisältöjen lisäksi ovat loputonta vieritystä, automaattista toistoa, palvelujen käyttämisestä palkitsemista, epäterveellisiä kauneusihanteita edistäviä ja yllätyslaatikoita sisältävät sisällöt.
Sen sijaan esimerkiksi puhelut, tutuille tekstiviestien lähettäminen, kirjan lukeminen, liikkumista ja terveyttä edistävät sovellukset, valokuvien ja omien videoiden katselu, tekstin tai piirrosten tuottaminen ovat THL:n suositusten mukaan sopivia sisältöjä isompien lasten ruutuajalle.
Mahdollisuudet digimaailmassa
Yhteiskunnan muutos on tapahtunut nopeasti digilaitteiden vyöryessä meidän taskuihimme. Uhkien ja haitallisten vaikutusten lisäksi on syytä muistaa myös ne valtavat mahdollisuudet, joita digitalisaatio tarjoaa esimerkiksi vertaistuen tai erilaisten nettiterapioiden ja omahoito-ohjelmien muodossa.
Nyt haluankin haastaa meidät aikuiset olemaan erityisen valveutuneita sähköisen median tuomien mahdollisuuksien ja uhkien tunnistamiseksi, etsimään keinoja olla läsnä myös virtuaalitodellisuudessa ja myös tarpeen mukaan rohkeasti asettua suojaamaan lastemme kehittyviä aivoja ja mieltä tarkoituksenmukaisilla rajoituksilla.
Kirjoittaja: Hanna Raaska, Pelastakaa Lasten ylilääkäri, Lastenpsykiatri
