Keskimäärin yksi humanitaarisen avun työntekijä on kuollut, loukkaantunut, siepattu tai pidätetty joka päivä vuodesta 2000 lähtien. Kuluvasta vuodesta on tulossa seurantahistorian pahin.
Avustustyöntekijöihin kohdistuvia iskuja tilastoivan tietokannan (Aid Worker Security Database – AWSD) mukaan avustustyöntekijöihin on vuodesta 2000 lähtien kohdistunut yli 8 500 vakavaa hyökkäystä. Tiedot osoittavat, että avustustyöntekijänä toimiminen on yhä vaarallisempaa. Riskit ovat kasvaneet vuosi vuodelta huolimatta siitä, että kansainvälinen oikeus kieltää avustustyöntekijöihin kohdistuvat hyökkäykset.
Viime vuonna yhteensä 383 avustustyöntekijää sai surmansa, mikä oli seurantahistorian korkein luku. Viime vuoden elokuussa (7.8.2024) raportoitiin, että 172 avustustyöntekijää oli siihen mennessä vuotta saanut surmansa. Tilanne on pahentunut edelleen. AWSD:n alustavien tietojen mukaan vuoden 2025 elokuun puoliväliin mennessä jo 265 avustustyöntekijää on kuollut. Tämä on yli puolet enemmän kuin viime vuonna.
Kuolemantapausten nousu viimeisten kolmen vuoden aikana johtuu pääasiassa Gazan sodasta, jonka aikana Israelin joukot ovat surmanneet kuluvan vuoden aikana jo 173 avustustyöntekijää. Tämä ylittää vuonna 2022 maailmanlaajuisesti kuolleiden avustustyöntekijöiden kokonaismäärän.
Viime vuosien aikana avustustyöntekijöiden turvallisuustilanne on ollut erityisen heikko miehitetyllä Palestiinalaisalueella, Etelä-Sudanissa ja Sudanissa. Vuosituhannen alussa avustustyöntekijöihin kohdistui erityisen paljon hyökkäyksiä Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa.
Humanitaarisen avun työntekijöillä on oikeus suojeluun
– Konflikteista ja luonnonkatastrofeista kärsivillä alueilla humanitaarisen avun työntekijät työskentelevät tinkimättömästi toimittaakseen elämää pelastavaa apua hädänalaisille. Olosuhteet kriisialueilla ovat muuttuneet yhä vaarallisemmiksi viimeisten 25 vuoden aikana. Joka päivä keskimäärin yksi avustustyöntekijä kuolee, loukkaantuu, joutuu pidätetyksi tai siepatuksi. Tilanne on kestämätön. Emme yksinkertaisesti voi hyväksyä sitä, että apua toimittavat joutuvat työssään vakavien uhkien ja hyökkäysten kohteiksi, sanoo Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.
– Humanitaarisen avun työntekijöiden täytyy pystyä tekemään työtään luottaen siihen, että heidän oikeuttaan suojeluun kunnioitetaan. Emme tarvitse lisää julistuksia tai puheita. Tarvitsemme konkreettisia toimia. Avustustyöntekijöiden turvallisuuden varmistamisen lisäksi on puututtava rankaisemattomuuden kulttuuriin.
Pelastakaa Lapset vaatii kaikkia hallituksia edistämään avustustyön turvallisuutta. On myös äärimmäisen tärkeää varmistaa avun esteetön pääsy hädänalaisten luo. Humanitaarisen avun rahoitusta on lisättävä, jotta voidaan tehokkaasti pelastaa ihmishenkiä ja lievittää kärsimystä sekä ylläpitää ihmisarvoa kriisien keskellä. Myös Suomen on pidettävä kiinni aiemmin tänä vuonna lupaamastaan 10 miljoonan lisärahoituksesta humanitaariseen apuun.
Humanitaarisen avun tarve on kasvanut valtavasti. Tällä hetkellä avun tarpeessa on 300 miljoonaa ihmistä – heistä kaksi kolmannesta on lapsia.
Kansainvälistä humanitaarisen avun päivää vietetään vuosittain 19. elokuuta. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin avustustyöntekijöiden työtä ihmishenkien pelastamiseksi kaikkialla maailmassa. Samalla kunnioitetaan työntekijöitä, jotka ovat loukkaantuneet tai saaneet surmansa elintärkeässä työssään.
