Seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisy

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta terminä kattaa kaikki teot, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Seksuaaliväkivalta toimii myös seksuaalisen häirinnän ja groomingin yläkäsitteenä. Lapsella tarkoitamme kaikkia alle 18-vuotiaita. 

Seksuaaliväkivaltaa on mikä tahansa toisen seksuaalisuutta vahingoittava teko, sen yritys, ei-toivottu seksuaalinen kommentti tai lähestyminen, joka tapahtuu ilman toisen henkilön suostumusta riippumatta siitä, millainen suhde näiden henkilöiden välillä on. Seksuaaliväkivalta on yksi väkivallan muoto, jossa toisen henkilön rajoja rikotaan esim. koskettamalla, ahdistelemalla tai pakottamalla. Seksuaaliväkivaltaa voi tapahtua missä tahansa ympäristössä, kuten kotona, julkisessa tilassa tai netissä.

Lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa on esimerkiksi:  

• lapsen kuvan tai kehon seksuaalissävytteinen kommentointi
• alastonkuvan pyytäminen lapselta
• seksuaalissävytteisten kuvien tai videoiden lähettäminen lapselle
• lapsen saaminen toimimaan seksuaalissävytteisellä tavalla kameran edessä
• lapseen kohdistettu seksuaalinen toiminta

Jokaisella lapsella on oikeus suojeluun kaikenlaiselta väkivallalta. Lapseen kohdistuvassa seksuaaliväkivallassa aikuinen tai lasta selvästi vanhempi henkilö käyttää lasta omien seksuaalisten tarpeidensa tyydyttämiseen. Seksuaaliväkivalta on vallan väärinkäyttöä. Lapsi ei ole koskaan syyllinen kokemaansa seksuaaliväkivaltaan.

Seksuaaliväkivallalla voi olla monenlaisia vaikutuksia lapseen ja hänen kehitykseensä. Sen vuoksi on tärkeää, että lapsi saa tukea ja apua tapahtuneen käsittelyyn ammattilaisilta. Lapsen tai lapsena seksuaaliväkivallan uhriksi joutuneen henkilön ei tule joutua olemaan kokemustensa kanssa yksin.

Lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta on rikollista toimintaa ja siihen tulee puuttua. Näin varmistetaan, että lapsi saa apua. Suomen rikoslaissa (1889/39) eri seksuaaliväkivallan muodoille on annettu omat nimikkeet ja ikärajat. Aina, jos epäilee lapsen joutuneen seksuaaliväkivallan uhriksi, tulee siitä ilmoittaa poliisille ja lastensuojeluun. Varma ei siis tarvitse olla, eikä rikoslakia tarvitse tavallisen ihmisen yksityiskohtaisesti tuntea. Poliisilta ja lastensuojelusta voi myös kysyä neuvoa.

Huom! Ammattilaisella on ilmoitusvelvollisuus poliisille ja lastensuojeluun, jos epäilee lapsen joutuneen seksuaaliväkivallan uhriksi. 

Joka kerta, kun lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuva tai video jaetaan ja sitä katsotaan, lapsi asetetaan uudelleen uhrin asemaan ja hänen oikeuksiaan loukataan. Seksuaaliväkivalta ja sitä todistavan materiaalin levittäminen voivat aiheuttaa lapselle vakavia psyykkisiä seurauksia niin rikoksen tekohetkellä, myöhemmin lapsuudessa kuin koko loppuelämän ajan. Lapsuuden väkivaltainen kokemus vaatii asianmukaista läpikäyntiä. 

Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali (eng. child sexual abuse material, CSAM) todistaa lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia lapsen iästä, sukupuolesta tai muusta vastaavasta riippumatta. Lapsilla tarkoitamme kaikkia alle 18-vuotiaita. Materiaalista käytetään Suomessa ja kansainvälisesti usein termiä ”lapsiporno”, vaikka tämä on harhaanjohtava ja ilmiötä vääristävä. Suomen rikoslaissa käytetään termejä “lasta seksuaalisesti esittävä kuva” ja “lasta seksuaalisesti esittävä esitys“. Materiaali todistaa kuitenkin lapseen kohdistunutta tai kohdistuvaa vakavaa seksuaalirikosta.

Seksuaaliväkivallan tarkoituksellisella kuvaamisella ja kuvien levittämisellä on usein keskeinen merkitys lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Lapseen kohdistuva seksuaalirikos ja sen taltioiminen kuvamateriaaliksi tapahtuu usein lapselle läheisen ihmisen toimesta kodinomaisessa ympäristössä. Rikos on voitu toteuttaa myös täysin netin välityksellä.

Materiaali on tyypillisesti:

• Tekijän kuvaamaa materiaalia lapseen kohdistetusta seksuaaliväkivallasta. Materiaalin todistama seksuaalirikos on voitu tehdä netissä (esim. web-kameran välityksellä) tai se on tehty netin ulkopuolella ja tallennetta levitetään netissä.
• Lapsen itse kuvaamaa materiaalia häneen kohdistetusta seksuaaliväkivallasta. Seksuaalirikos on toteutettu netissä, jossa lasta tai nuorta on esimerkiksi houkuteltu, ohjattu tai kiristetty ottamaan itsestään kuvia ja videoita.
• Lapsen suostumuksellisessa seurustelusuhteessa toisen lapsen kanssa jakamia kuvia tai videoita. Vastaanottaja on kuitenkin luvatta jakanut materiaalin eteenpäin kolmansille osapuolille tai nettiin.

Henkilöt, jotka käyttävät lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia omien seksuaalisten tarpeidensa tyydyttämiseen eivät aina tunnista tai tunnusta yhteyttä kuvamateriaalin käyttämisen ja varsinaisen seksuaalirikoksen välillä. Laittoman kuvamateriaalin kysyntä kuitenkin lisää tarvetta tuottaa sitä – joko itselle tai muille. Käytännössä tämä tarkoittaa yhä uusia lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Laittoman kuvamateriaalin määrää maailmassa on mahdotonta arvioida tarkasti, sillä suuri osa rikoksista ei tule viranomaisten tietoon.

Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin tuottaminen, hallussapito ja levittäminen on Suomessa laitonta (Rikoslaki 39/1889 20 luku). Lain mukaan lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Arkaluonteisen kuvamateriaalin, tiedon tai väitteiden levittäjä voi syyllistyä myös yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen tai kunnianloukkaukseen.

Grooming tarkoittaa lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Tavoitteena groomingissa on kohdistaa lapseen seksuaaliväkivaltaa. 

Groomingissa aikuisen tarkoituksena on houkutella lapsi  tilanteeseen, jossa kohdistaa lapseen seksuaaliväkivaltaa joko netissä, netin ulkopuolella tai molemmissa ympäristöissä. Grooming on moniulotteinen ilmiö, joka pitää sisällään kaikki sanat ja teot, jotka groomaaja kohdistaa lapseen tai lapsen lähipiiriin.

Grooming voi edetä nopeasti tai hitaasti

Grooming voi olla hyvinkin nopeasti etenevää viestittelyä, jossa groomaaja pyrkii saamaan lapsen toimimaan spontaanisti tilanteessa. Joissain tapauksissa voi olla kyse vain yksittäisestä yhteydenotosta tai sen yrityksestä. Grooming voi kuitenkin olla myös hitaasti etenevä prosessi. Groomaaja saattaa esimerkiksi luoda lapseen luottamuksellisen suhteen ja vähitellen ujuttaa seksuaalissävytteistä sisältöä osaksi arkipäiväistä keskustelua.

Jos joku yrittää houkutella lasta seksuaalisiin tarkoituksiin, hän saattaa: 

• sinnikkäästi yrittää saada lasta viestittelemään ja/tai jakamaan kuviaan
• lähettää lapselle paljon viestejä ja pyytää pitämään keskustelut salassa
• yrittää ohjata lapsen chat- tai pelialustoilta tai vastaavilta yksityisiin kanaviin
• kehua lapsen ulkonäköä tai kysyä, onko hän koskaan suudellut
• pyytää, että lapsi jakaa salaisuuksia tai henkilökohtaisia tietoja, kuten osoitteen tai koulun nimen
• pyytää lasta olemaan yhteydessä jatkuvasti ja kertomaan, missä hän on
• lähettää lapselle seksuaalissävytteisiä viestejä ja/tai pornografista kuvamateriaalia
• uhkailla ja kiristää lasta lähettämään  seksuaalissävytteisiä kuvia itsestään
• uhata jakaa lapsen kuvia nettiin tai näyttää ne lapsen tutuille, jos hän ei lähetä niitä lisää
• uhata lasta väkivallalla

Vastuu on aina tekijällä

Groomingia tapahtuu sekä netissä että netin ulkopuolella. Netin välityksellä tekijä voi olla yhteydessä useisiin lapsiin samanaikaisesti ja hänen voi olla helppo esiintyä anonyymisti tai valeprofiililla. Tekijä voi valehdella esimerkiksi ikänsä ja sukupuolensa. Tekijä voi myös esiintyä aikuisena ja tarjota lapselle esimerkiksi ystävyyttä, ihailua, lahjoja tai opastusta seksiin liittyvissä kysymyksissä. Groomingia voi tapahtua kaikilla netin tai sosiaalisen median alustoilla, joissa lapset viettävät aikaa.

Groomingin tunnistaminen voi olla vaikeaa

Lapsen voi olla vaikea tunnistaa groomingia tai häneen groomingin seurauksena kohdistettua seksuaaliväkivaltaa. Grooming voi esimerkiksi johtaa siihen, että aikuinen saa lapsen lähettämään itsestään alastonkuvia tai -videoita. Lapsi voi myös olla viestittelyssä aloitteellinen tai aktiivinen. Kaikki tämä voi saada lapsen kokemaan syyllisyyttä ja häpeää. Lapsi ei kuitenkaan koskaan ole syyllinen häneen kohdistettuun groomingiin tai seksuaaliväkivaltaan.

Seksuaalinen häirintä on sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. 

Seksuaalinen häirintä -termi on osittain päällekkäinen seksuaaliväkivalta-termin kanssa. Seksuaalinen häirintä voi pitää sisällään monenlaisia tekoja, kuten seksuaalissävytteistä ja vihjailevaa puhetta tai kirjoitusta, seksuaalisia eleitä tai ilmeitä tai koskettelua. Seksuaalinen häirintä loukkaa aina teon kohteeksi joutuneen itsemääräämisoikeutta ja seksuaalista koskemattomuutta. Seksuaalisen häirinnän kokeminen on subjektiivista – se voi tuntua häiritsevältä, loukkaavalta, epämiellyttävältä, ahdistavalta ja/tai pelottavalta. Joskus tekijä saattaa todeta häirinnän olleen vitsi tai heitto – se ei kuitenkaan koskaan oikeuta tekoa ja on aina väärin. Seksuaalisen häirinnän tunnistaminen voi olla lapselle haastavaa.

Seksuaalista häirintää voi tehdä lapsen ikätoveri, muun ikäinen lapsi tai aikuinen. Seksuaalista häirintää voi tapahtua netissä esimerkiksi erilaisilla avoimilla chat-alustoilla, somessa tai yksityis- tai ryhmäviesteissä.

Seksuaalista häirintää netissä on esimerkiksi: 

• seksuaalisuutta loukkaava nimittely, huhujen levittäminen ja häiritsevä kehon kommentointi
• seksuaalissävytteinen viestittely, vitsailu tai vihjailu (ellei kyse ole suostumuksellisesta viestittelystä)
• seksuaalisävytteisten tai vihjailevien emojien lähettäminen, ellei niiden lähettäminen ja vastaanottaminen ole suostumuksellista
• kuvien muokkaaminen seksuaalissävytteiseksi esim. lisäämällä tekstiä tai emojieita
• seksuaalissävytteinen kommentointi tai kirjoitukset avoimilla keskustelualustoilla
• live-videoyhteyden kautta tapahtuva seksuaalinen häirintä

Seksuaalinen häirintä on aina väärin. Seksuaalinen häirintä voi vaikuttaa lapsen jokapäiväiseen elämään, kuten keskittymiskykyyn ja opiskelun sujuvuuteen. Häirintä voi vaikuttaa laajasti lapsen itsetuntoon ja seksuaalisuuteen sekä pahimmillaan aiheuttaa esimerkiksi masennusta tai muuta oireilua. Lapsi voi vielä aikuisenakin riittämättömyyttä nuorena koetun häirinnän vuoksi. Seksuaaliseen häirintään on puututtava.

Kun seksuaalinen häirintä kohdistuu lapseen tai nuoreen, voi teko täyttää rikoksen tunnusmerkit hyvinkin herkästi. Tällöin on tehtävä rikosilmoitus poliisille tai ilmoittaa tapahtuneesta Nettivihje-palveluun. 

Ihmiskauppa on aina vakava rikos ja ihmisoikeusrikkomus. Lapseen kohdistuva ihmiskauppa tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi värvätään, kuljetetaan, siirretään, kätketään tai vastaanotetaan tarkoituksena saada lapsesta taloudellista tai muuta hyötyä. Aikuisten kohdalla ihmiskaupan määritelmään kuuluu myös keino, kuten harhaanjohtaminen, uhrin haavoittuvan aseman hyödyntäminen tai voimankäytöllä uhkaaminen. Lapsen katsotaan ikänsä puolesta olevan erityisen haavoittuvassa asemassa ja aikuista kykenemättömämpi suojaamaan itseään. Tästä syystä ihmiskauppa määritellään aikuisten ja lasten kohdalla eri tavoin.

Ihmiskauppa mielletään usein rikokseksi, jossa uhri siirretään valtiosta toiseen. Ihmiskauppaa tapahtuu kuitenkin myös valtioiden sisällä – Suomessakin. Ihmiskauppa on piilorikollisuutta eli vain osa siitä tulee viranomaisten tietoon. Kansainvälisesti kolmanneksen ihmiskaupan uhreista arvioidaan olevan lapsia.

Seksuaaliväkivaltaan liittyvä ihmiskauppa voi ilmetä monin tavoin.Siitä käytetään myös termejä prostituutioon pakottaminen tai seksiorjuus. Yhteistä seksuaaliväkivaltaan liittyville ihmiskaupan muodoille on, että uhri asetetaan tilanteeseen, jossa häneen kohdistetaan seksuaalista toimintaa tai hänet saadaan toimimaan seksuaalisella tavalla. Tilannetta saatetaan kuvata ja näitä kuvia ja videoita jakaa tai kaupata netissä. Teknologia mahdollistaa myös seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin jakamisen reaaliaikaisesti netin välityksellä suurellekin yleisölle.

Seksuaaliväkivaltaan liittyvä ihmiskauppa on kansainvälisesti yleisin tunnistettu ihmiskaupan muoto. Suurin osa tunnistetuista lapsiuhreista on tyttöjä, mutta lapset voivat joutua seksuaaliväkivaltaan liittyvän ihmiskaupan uhriksi sukupuolesta riippumatta.

Suomen rikoslaissa määritellään lapsiin kohdistuva ihmiskauppa. Lisäksi “seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta” ja “lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö” ovat erilliset rikosnimikkeet. Tällainen toiminta on aina laitonta, oli kyseessä ihmiskaupaksi määriteltävä rikos tai ei.

Suomessa ihmiskaupan uhrien avustusta koordinoi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Auttamisjärjestelmällä on infopuhelin (auki 24/7) sekä yhteydenottolomake nettisivuilla.

Nettivihjeeseen voi ilmoittaa jos epäilee kohdanneensa seksuaaliväkivaltaan liittyvää lapseen kohdistuvaa ihmiskauppaa.