Hallituksen puoliväliriihi saatiin päätökseen. ”Kasvuriihessä” linjatut suuret veronkevennykset toteutetaan kehitysyhteistyön ja koulutuksen kustannuksella, eikä pienituloisiin lapsiperheisiin kohdistuneita leikkauksia peruttu.
Riihipäätökset eivät torju lapsiperheköyhyyttä
Olemme pettyneitä siihen, että riihipäätökset eivät kohenna pienituloisimpien lasten ja perheiden tilannetta. Hallitus on tällä hallituskaudella toteuttanut mittavia sosiaaliturvaleikkauksia, ja lapsiperheköyhyys on kasvussa. Pienituloisten lapsiperheiden toimeentulon kaventuminen vaarantaa lasten hyvinvoinnin ja kuormittaa vanhempia. Lisäksi asunnottomien määrä on kasvanut Suomessa ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen.
Hallitus ei puoliväliriihessä perunut yhtäkään sosiaaliturvaleikkausta, vaikka rahaa riitti uusiin veronkevennyksiin yhteensä noin kahden miljardin euron edestä. Palkansaajien suurimmat veronkevennykset annettiin hyvätuloisille suomalaisille. Pelkästään suurituloisimmille kohdistuvien veronalennuksien hintalapulla olisi voitu perua kaikki tänä vuonna toimeenpannut asumistuen leikkaukset.
Työtulovähennykseen esitettävä lapsikorotuksen kasvattaminen 100 miljoonan euron edestä helpottaa osaltaan työssäkäyvien vanhempien tilannetta. Se ei kuitenkaan auta kaikkein pienituloisempia. Myöskään ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron pieni alennus ei riitä vastaantuloksi niille, joihin leikkaukset ovat kohdistuneet kaikista eniten.
Lapsilta leikkaaminen samalla, kun hyvätuloisille tarjotaan veronkevennyksiä, on eriarvoistavaa ja lyhytnäköistä politiikkaa. Suomen on käännettävä lapsiperheköyhyys laskuun.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintamahdollisuuksia kavennetaan entisestään
Hallitus kohdistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen 10 miljoonan euron lisäleikkauksen. Kyseessä on merkittävä lisäys niihin massiivisiin leikkauksiin, joita sote-järjestöjen rahoitukseen on tällä hallituskaudella jo kohdistettu. Hallituksen aiempien leikkausten seurauksena STEA:n avustustaso on tippumassa vaalikauden aikana jopa 140 miljoonalla eurolla – kolmanneksen entiseen verrattuna.
Leikkaus on erityisen lyhytnäköinen, sillä järjestöt tarjoavat runsaasti matalan kynnyksen tukea ja ennaltaehkäiseviä palveluita lapsille ja nuorille. Matalan kynnyksen palveluilla ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa ja vähennetään kalliimpien toimenpiteiden tarvetta. Järjestöjen työstä leikkaaminen ei siis pitkällä aikavälillä tuota säästöjä, vaan pahoinvoinnin kasvaessa lisääntyvät myös taloudelliset ja inhimilliset kustannukset.
Tämän lisäksi sosiaalihuoltoon kohdistuvista, vielä pimennossa olevista 100 miljoonan euron leikkauksista ei luovuttu riihessä. Hallituksen mukaan lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen tullaan kuitenkin kiinnittämään erityistä huomiota. Miten tavoite tullaan saavuttamaan, kun järjestöjen ja sosiaalihuollon rahoitusta vähennetään?
Maailman köyhimmät lapset vaarassa säästötalkoissa
Hallitus ei ole leikannut vain suomalaisilta lapsilta. Puoliväliriihessä hallitus linjasi leikkaavansa 50 miljoonaa euroa lisää kehitysyhteistyöstä vuosittain.
Uudet leikkaukset ovat huolestuttavia, sillä tällä hallituskaudella on jo linjattu miljarditason leikkauksista kehitysyhteistyöhön ja kehitysyhteistyöbudjetti on jo valmiiksi pieni. Suomi jatkaa USA:n ja Euroopan maiden rajua leikkauslinjaa, joka on tehnyt jo kymmenien miljardien loven kehitysyhteistyöhön. Leikkaukset vaikeuttavat kansainvälisten järjestöjen mahdollisuuksia suojella lapsia, vähentää köyhyyttä ja lisätä esimerkiksi nuorten työllistymistä köyhissä maissa.
Nyt linjatut lisäleikkaukset osuvat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön, josta rahoitetaan kahdenvälisiä maaohjelmia, YK-järjestöjen toimintaa ja järjestöjä kaikkein köyhimmissä maissa.
Kotimaisten kansalaisjärjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön leikkauksia ei kohdisteta. Tämä kertoo osaltaan suomalaisia kansalaisjärjestöjä kohtaan osoitetusta luottamuksesta ja järjestöjen tekemän työn tuloksellisuudesta.
Kehitysyhteistyö on erinomainen kansainvälisen yhteistyön ja kauppasuhteiden kehittämisen väline, jota leikkaukset myös heikentävät. Samaan aikaan Suomi on kertonut hakevansa paikkaa YK:n turvallisuusneuvostosta. Tämänkään kampanjan kannalta leikkaaminen kansainvälisestä yhteistyöstä ei näytä Suomen kannalta viisaalta. Kansainvälisen yhteistyön merkitys näyttää korostuvan vain juhlapuheissa, mutta kehitysyhteistyön leikkaukset kertovat toista tarinaa.
Kuntiin kohdistetut säästöt heikentävät lasten ja nuorten palveluita
Kunta- ja aluevaalien alla hallitus korosti perusopetuksen kehittämiseen lisäämiään miljoonia. Nyt kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan kuitenkin 75 miljoonan euron säästöt. Kuntien rahoituksesta noin 60 prosenttia kohdistuu varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, joten tämäkin leikkaus osuu lähes varmasti jälleen lapsiin ja nuoriin.
Hallitus on linjannut, että vähennys toteutetaan siten, että lakisääteiset palvelut pystytään turvaamaan. Käytännössä kuntien mahdollisuudet palveluiden toimivuuden varmistamiseksi kuitenkin heikentyvät, kun rahoitusta vähennetään. Koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä tarve resurssien vahvistamiselle – ei leikkaamiselle. Myös aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan.
Lapsille myönteisinä toimina hallitus on linjannut tukevansa suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetusta sekä valmistavan opetuksen lisäopetusta, jotta oppilaiden riittävät kielelliset valmiudet varmistetaan. Lisäksi hallitus lisää Harrastamisen Suomen malliin rahoitusta ja lupaa vahvistaa nuorisotyön roolia kouluissa ja oppilaitoksissa. Nämä toimet tukevat osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja oikeutta oppimiseen, sivistykseen ja vapaa-aikaan.
Koulutuksesta leikkaaminen nakertaa nuorten tulevaisuususkoa
Suomalaiseen korkeakoulutukseen hallitus kohdisti massiivisen, yli 50 miljoonan euron leikkauksen. Tämä toteutetaan muun muassa lisäämällä resursseja ensimmäisen tutkinnon suorittamiseen ja vähentämällä päällekkäistä koulutusta. Päätös tulee lisäämään nuorten paineita tehdä päätökset tulevaisuuden opinnoista heti toisella asteella tai jo peruskoulussa. Nuorten kuormitus kouluissa on jo nyt huolestuttavan suurta, eivätkä hallituksen päätökset lisää joustavuutta elämänvaiheeseen, jossa nuoret vasta löytävät vahvuuksiaan ja etsivät tulevaisuutensa suuntaa. Koulutusleikkaukset ovat myös omiaan heikentämään nuorten tulevaisuususkoa, joka on jo ennätyksellisen matalalla tasolla.
Tulevissa päätöksissä on keskityttävä heikoimmassa asemassa olevien lasten tilanteen parantamiseen
Hallituksen riihipäätökset ylenkatsovat Suomen ja maailman pienituloisimpien lasten ja perheiden ahdinkoa. Pahoinvoinnin kasaantuminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, taloudellisia kustannuksia ja heikentää yhteiskunnan yhtenäisyyttä.
Lisääntyvän köyhyyden ja eriarvoisuuden myötä miljoonat lapset ympäri maailmaa ovat vaarassa. Myös Suomi on vastuussa kaikkein köyhimpien lasten oikeuksien toteutumisesta.
Tulevissa päätöksissä olisi tärkeää muistaa kaikista heikoimmassa asemassa olevat lapset ja perheet, joihin edelliset leikkaukset ovat kohdistuneet kaikista eniten.
Kirjoittajat: Maija Toriseva, Emmi Pakkala, Veli Liikanen