Pelastakaa Lasten Nettivihje analysoi viime vuonna 55 prosenttia enemmän lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia kuin edellisvuonna. Järjestö vaatii, että lapsia on suojeltava nykyistä tehokkaammin.
Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi toimiva Pelastakaa Lasten Nettivihje analysoi vuosittain valtavan määrän lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia. Materiaalin määrä on rajussa kasvussa.
Vuosi 2024 ennätyksellinen Nettivihjeen työssä
Vuonna 2024 Nettivihje analysoi yhteensä lähes 630 000 kuvaa ja videota, joista vajaan 470 000:n arvioitiin sisältävän lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia. Analysoidun materiaalin kokonaismäärä kasvoi 37 prosentilla vuodesta 2023, ja lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin määrä kasvoi edellisvuodesta 55 prosentilla.
Kansainvälisestikin lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin määrä on suuressa kasvussa. Yli 50 maan vihjepalvelut yhteen kokoavan kansainvälisen INHOPE-vihjepalveluverkoston (Association of Internet Hotline Providers) vuoden 2024 vuosiraportti kertoo tästä karua kieltä. INHOPEn jäseninä olevat vihjepalvelut saivat viime vuonna tietoonsa lähes 2,5 miljoonaa vihjettä lapsiin verkossa kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, mikä on merkittävä 218 prosentin kasvu edellisvuodesta.
Lapsen itsestään ottama materiaali pääosassa
Nettivihjeen viime vuonna vihjetyössään analysoimasta materiaalista 94 prosentissa oli lapsen itse itsestään ottamaa lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia (englanniksi self-generated child sexual abuse material).
Kyseessä on tällöin kuva tai video, jossa lapsi esimerkiksi tekee itselleen seksuaalisia tekoja kameran edessä. Kuvassa tai videossa ei näy väkivallan tekijää, mutta tämä saattaa olla läsnä puhelimen tai muun laitteen välityksellä ja ohjata lasta toimimaan tietyllä tavalla.
“Taustalla voi olla lapsen pakottamista, manipuloimista tai kiristämistä. Lapselle saatetaan myös tarjota palkkiota kuvista tai videoista. Tekijä tallentaa videopuhelun, mahdollisesti lapsen tietämättä, ja levittää materiaalin verkkoon”, kertoo Pelastakaa Lasten Nettivihjeen asiantuntija Mikko Ahtila.
Toisinaan materiaali on otettu lapsen tai nuoren suostumuksellisessa suhteessa samanikäisen henkilön kanssa, mutta materiaali on vuotanut vahingossa ulkopuolisille tai kuvan vastaanottaja on tarkoituksella levittänyt sitä eteenpäin.
Lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan on puututtava
Vuoden 2024 aikana Nettivihjeeseen raportoitiin moninaisesti erilaisia lapseen kohdistuvan seksuaaliväkivallan muotoja. Lapset itse ilmoittavat muun muassa heihin kohdistuneesta groomingista, seksuaalisesta häirinnästä, alastonkuvilla kiristämisestä ja alastonkuviensa levittämisestä.
”Väkivallaton lapsuus on jokaisen lapsen oikeus. Tämä edellyttää koko yhteiskunnalta sitoutumista: hallituksilla, teknologiayrityksillä, kansalaisjärjestöillä, opettajilla ja huoltajilla on velvollisuus suojella lapsia. Myös lasten omaa ääntä on tärkeä kuulla”, Mikko Ahtila sanoo.
Tietoa Nettivihjeestä
Pelastakaa Lasten Nettivihje-toiminto on jo 23 vuoden ajan tehnyt työtä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi erityisesti digitaalisissa ympäristöissä. Tavoitteena on edistää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin nopeaa poistumista netistä ja ennaltaehkäistä lasten ja nuorten joutumista seksuaaliväkivallan uhriksi.
Nettivihjeeseen (www.nettivihje.fi) voi kuka tahansa ilmoittaa laittomaksi epäilemästään lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista tai siihen liittyvästä toiminnasta.