”Vapaaehtoisten sitoutuminen ja halu auttaa on toimintamme kantava voima”, sanoo Minka Leino-Holm Pelastakaa Lasten Porin paikallisyhdistyksestä.
”Seitsemän vuotta sitten olin kotona vauvan kanssa, ja yhdistysihmisenä etsin lapsiperheisiin liittyvää toimintaa. Porin Pelastakaa Lapsilla vastaanotto oli lämmin, ja tuli heti tunne, että uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan”, Minka Leino-Holm kertoo.
Nyt Minka on ollut jo useamman vuoden Porin yhdistyksen puheenjohtaja.
”Mielekäs yhdistystoiminta tarjoaa minulle mahdollisuuden toteuttaa itseäni ja kokeilla uusia ideoita. Tämä on nykyään merkittävä osa arkeani, ja oikeastaan koko perheen harrastus, johon mies ja lapsikin on valjastettu mukaan”, hän kertoo.
Monenlaisia tapoja olla mukana
Minka muistuttaa, että ihmisten elämätilanteet ja taustat vaihtelevat, ja tämä näkyy siinä, miten vapaaehtoistoimintaan osallistutaan.
”Meidän 13-henkisessä hallituksessa on eri-ikäisiä ihmisiä, joista osa on uudempia tulokkaita ja osa ollut mukana jo pitkään. Ihmisillä on erilaisia näkemyksiä ja taitoja, joita kaikkia voi hyödyntää toiminnassa”, hän toteaa.
”Jokainen osallistuu omien resurssiensa ja jaksamisensa mukaan. Sanon usein, että ’mitään ei tarvitse luvata, mutta se minkä lupaa, täytyy tehdä’.”
Yhdistys sai kaivatun piristysruiskeen eli kymmenkunta uutta vapaaehtoista viime vuonna käynnistyneen perheretkitoiminnan ansiosta. Kaikille perheille avoimia retkiä järjestetään monenlaisiin kohteisiin, kuten eläintiloille, metsään ja puutarhoihin.
Uusia aktiivijäseniä löydettiin mukaan muun muassa somemarkkinoinnin avulla, ja nyt koko perheretkitoiminta ideoinnista toteutukseen pyörii vapaaehtoisringin voimin.
”Aina kannattaa kysyä – yleensä voimme auttaa”
Suuri osa Porin Pelastakaa Lapset -paikallisyhdistyksen toiminnasta on perheiden tukemista lasten harrastuksissa Eväitä Elämälle -ohjelman kautta. Perheitä autetaan myös esimerkiksi ruokalahjakorteilla sekä tarveharkintaisesti vaikkapa polkupyörän tai tietokoneen hankinnassa.
”Aina, jos perheessä on tiukka tilanne, kannattaa kysyä meiltä. Usein voimme auttaa jollain tavalla tai vinkata, minkä tahon suuntaan kääntyä”, Minka toteaa.
Palautteet osoittavat, että pienikin tuki on arvokas: se, että lapsi saa jatkaa harrastustaan lukukauden loppuun, voi auttaa eteenpäin arjessa.
”Tutkitusti harrastustoiminnalla on suuri merkitys suojaavana tekijänä silloin, kun elämässä on haavoittavia tekijöitä”, Minka sanoo.
Kesällä yhdistys jakoi vapaalippuja koko perheen Minispere-festivaaleille, ja vanhemmilta tuli kiitosta: ”Moni kertoi, että lapset olivat tosi paljon toivoneet festareille menoa, kun kaveritkin pääsivät – ja ilman vapaalippuja siihen ei olisi ollut mitään saumaa.”
Avustustoiminnan ohella yhdistys tekee myös vaikuttamistyötä, kuten mielipidekirjoituksia lehtiin tai toiminnan esittelyä radiossa, sekä järjestää erilaisia perhetapahtumia.
Ihmisten halu antaa aikaansa luo toivoa
Minkan mukaan monen lapsiperheen kohdalla ajankuva näyttäytyy valitettavan synkkänä, sillä eriarvoistuminen yhteiskunnassa syvenee.
”Avustushakemusten määrä on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Kulut karkaavat käsistä, ja ylivelkaantuminen on yleistynyt. Vaikka perheessä olisi kaksi työssäkäyvää vanhempaa, eivät tulot enää välttämättä riitä menoihin”, hän toteaa.
Toivoa vaikeiden aikojen keskellä tuo se, että yhdistyksessä on ympärillä ihmisiä, jotka ovat halukkaita ja sitoutuneita auttamaan toisia vapaaehtoisesti omalla ajallaan ja ilman korvausta.
”En ole koskaan nähnyt, että kukaan vapaaehtoisemme olisi lähtenyt tapahtumista tai kokouksista pois pahalla mielellä. Tästä työstä tulee aina hyvä mieli.”
