Kriisit ovat osa elämää ja meillä ihmisillä on taitoja ja tietoa miten selviytyä niistä. Henkilökohtaiset kokemukset, selviytymis- ja sopeutumiskeinot vaihtelevat huomattavasti. Kriiseissä tilanteet ja tunnelmat vaihtuvat nopeasti. Selviytymisessä on tärkeää arjen rutiinien ylläpitäminen.

Kriisit ovat järkyttäviä ja ahdistavia usein äkillisiä, arkea rikkovia mullistuksia. Ihminen joutuu tilanteeseen, jossa aikaisemmat kokemukset eivät aina riitä uuden, äkillisen tilanteen ymmärtämiseen, sen psyykkiseen hallitsemiseen ja siitä selviytymiseen.

Lapset ja kriisin kohtaaminen

Kriisit voivat vaikuttaa lapsiin voimakkaasti. Kriisi on äkillinen ja odottamaton tapahtuma, jossa lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.

Lapset myötäelävät toisten lasten hätää, monet ovat huolissaan siitä, ovatko he itse ja heidän läheisensä turvassa? Lapsi on myös voinut juuri palata perheineen kriisialueelta tai hänellä on kriisialueella läheisiä ihmisiä, joista hän on huolissaan. Lapsella itsellään saattaa olla muistoja tai kokemuksia vastaavista kriiseistä, jotka nousevat mieleen tapahtumien myötä.

Aikuisen on tärkeä seurata, kuinka lapsi reagoi kriisiin tai kriisistä kertovaan mediatulvaan, kuunnella lapsen kysymyksiä ja antaa niihin rehellisiä vastauksia ja lohduttaa. Ja miettiä, onko jotain, mitä voisi yhdessä tehdä auttaakseen hädässä olevia.

Kuinka aikuinen voi tukea lasta ja nuorta kohtaamaan ikäviä tapahtumia ja tilanteita:

  • Kuuntele lasta ja nuorta. Hanki tietoa lasta tai nuorta järkyttäneestä asiasta ja puhu tapahtuneesta rauhallisesti. Perusta sanomasi faktoihin ja vältä ylireagoimista. Auta lasta ja nuorta hahmottamaan tosiasioiden ja mielipiteiden välinen ero. Lapsi ja nuori tarvitsee läsnäoloasi todennäköisesti enemmän kuin normaalisti. Varaudu olemaan lapsen tai nuoren saatavilla.
  • Jos lapsi tai nuori haluaa puhua mieltä järkyttäneestä tapahtumasta, auta lasta ja nuorta löytämään sanat, jos hän ei itse osaa tai pysty puhumaan asiasta. Yritä pysyä rauhallisena. Kerro lapselle ja nuorelle, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja että on normaalia reagoida voimakkaastikin silloin, kun kokee oman, tai muiden turvallisuuden uhatuksi.
  • Suojele lasta ja nuorta liialliselta mediatulvalta, kuten tv-uutisilta ja nettisisällöiltä.
  • Huolehdi siitä, että lapsen ja nuoren arkirutiinit eivät rikkoudu ja että lapsi ja nuori syö, nukkuu ja liikkuu riittävästi. Rutiinit tuovat turvaa ja pitävät ajatukset poissa mieltä järkyttävistä asioista.
  • Vahvista lapsen ja nuoren turvallisuuden tunnetta kertomalla, että lapsen ja nuoren mieltä järkyttävät tapahtumat ovat harvinaisia ja että vanhempi on aina lapsen ja nuorten tukena.
  • Mikäli lapsen tai nuoren oireilu on rajua tai pahenee siten, ettei lapsi tai nuori pysty esimerkiksi nukkumaan, tai käymään koulua, kannattaa hakea ulkopuolista apua esimerkiksi sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, tai kouluterveydenhuollosta. Vanhempi voi myös itse myös hakeutua ulkopuolisen avun piiriin tarvittaessa.
  • Mikäli herää epäilys siitä, että lapsi tai nuori, tai joku lapsen tai nuoren tuntema lapsi tai nuori on joutunut seksuaaliväkivallan kohteeksi, ota yhteyttä poliisiin.

Lapselle tai nuorelle, kun jokin ikävä tapahtuma järkyttää sinua

  • On normaalia, että omaa, tai muiden lasten tai nuorten hyvinvointia uhkaavat tapahtumat koskettavat. Väkivalta, tai tämän uhka voi herättää voimakkaitakin tunteita, kuten pelkoa, voimattomuutta ja aggressiivisuutta.
  • Omista tuntemuksista ja reaktioista on hyvä keskustella vanhempien, ystävien, tai muiden läheisten kanssa. Voit myös mennä juttelemaan esimerkiksi koulupsykologin, tai terveydenhoitajan kanssa.
  • Vältä liiallista mediatulvaa; tv-uutisia ja nettisisältöä. Kiinnitä erityistä huomiota itsestä huolehtimiseen ja tee asioita, mitkä saavat ajatuksesi pois mieltä järkyttävistä tapahtumista.
  • Huolehdi arkirutiineista ja siitä, että nukut, syöt ja liikut tarpeeksi.
  • On hyvä muistaa, että vaikka jokin tapahtuma järkyttää sinua, ei tämä tarkoita, että suurempaan pelkoon olisi aihetta.

Katso myös: Lapset ja rasismin kohtaaminen