Ilmastokriisi uhkaa lapsen oikeuksien toteutumista 

Nykypäivän lapset ovat syntyneet ilmastokriisin keskelle. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, mikä syventää eriarvoisuutta, konflikteja ja ruokapulaa.  Monet lapset ja perheet joutuvat jättämään kotinsa ympäristöjen muuttuessa elinkelvottomiksi.   

Korkean tulotason ja ylemmän keskitulon maat aiheuttavat 86 % päästöistä, mutta matala- ja keskituloisten maiden lapset joutuvat kantamaan ilmastokriisin vaarallisimmat seuraukset. 

Maailman keskilämpö tulee todennäköisesti nousemaan 2,7 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan tähän asti annettujen ilmastositoumusten ja toteutettujen toimien valossa. Pelastakaa Lasten ja Brysselin vapaan yliopiston (Vrije Universiteit Brussel) uudessa selvityksessä todetaan, että tämän ennusteen toteutuessa noin 111 miljoonaa vuonna 2020 syntyneestä noin 120 miljoonasta lapsesta tulee altistumaan elinaikanaan äärimmäisille helteille. Noin viidennes tästä ikäluokasta altistuisi elämänsä aikana satovahingoille, jotka heikentäisivät merkittävästi toimeentuloa ja ruokaturvaa. 

Pelastakaa Lasten raportissa todetaan, että jos maailma onnistuu rajoittamaan ilmaston lämpenemisen Pariisin ilmastosopimuksessa tavoiteltuun 1,5 asteeseen vuoteen 2100 mennessä, säästyisi kolmannes nykyisistä viisivuotiaista lapsista elinikäiseltä altistumiselta äärimmäisille lämpötiloille.  

1,5 asteen keskilämpötilan nousu ylittyi maailmanlaajuisesti jo vuonna 2024.  Lämmön nousun pysäyttäminen vaatii hallituksilta, yrityksiltä, järjestöiltä ja kansalaisilta vankkumatonta yhteistyötä kiireellisten ilmastotoimien toteuttamiseksi. Ilmastokriisi uhkaa lapsen oikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti, eikä viivyttelylle ole enää aikaa. 

Ilmastonmuutos Euroopassa ja Suomessa 

Ilmastonmuutos etenee silmiemme edessä. Tällä hetkellä Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet sään ääri-ilmiöt, kuten rajut myrskyt ja tulvat, johtivat Euroopassa viime vuonna mittaviin taloudellisiin tappioihin ja yli kolmensadan ihmisen kuolemaan. 

Luonnonoloihin liittyvät poikkeus- ja häiriötilanteet voivat lisääntyä ilmastonmuutoksen takia myös Suomessa. Suomen lämpötila nousee maailman keskiarvoa nopeammin ja muutokset säässä näkyvät selvästi jo nyt.  

Kesien lämpötilat nousevat Suomessa yhä korkeammalle ja hellepäiviä on entistä enemmän. Pienet lapset ovat helteiden terveyshaitoille erityisen alttiita, sillä lasten lämmönsäätely ei ole yhtä kehittynyt kuin aikuisilla. Talvet puolestaan lyhenevät ja lumipeitteet ohenevat. Tämä vaikeuttaa lunta vaativien talvilajien harrastamista. Liukkauden ja pimeyden lisääntyminen heikentävät ulkoiluolosuhteita ja ulkoleikeille otolliset säät voivat jäädä entistä vähemmälle. Myös rankkasateet voivat lisääntyä ilmastonmuutoksen myötä. 

Ilmastonmuutos heikentää tulevaisuususkoa 

Ilmastonmuutos heikentää lasten ja nuorten tulevaisuususkoa ja koettelee mielenterveyttä. Vuoden 2024 Lapsen ääni -kyselyssämme 50 % vastaajista piti tulevaisuutta huolestuttavana, ja ilmastonmuutos oli yksi lasten ja nuorten esiin nostamista huolenaiheista.  

Vuonna 2021 julkaistiin kansainvälinen tutkimus nuorten ympäristöahdistuksesta. Tutkimuksessa havaittiin, että ympäristöhuoli on suurinta niissä maissa, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät eniten. Merkittävän suuri osa vastaajista koki, että maailman hallitukset ovat pettäneet nuoret sukupolvet, koska ilmastotoimia ei ole tehty riittävästi. Suomalaisista tutkimukseen osallistuneista lapsista ja nuorista 75 % koki, että maapallosta huolehtiminen on epäonnistunut, ja vain 35 % luotti hallituksiin ilmastotoimien suhteen. 

Lasten ja nuorten ilmastovaatimuksia on kuultava 

Lapset ja nuoret Suomessa ja maailmalla ovat puolustaneet rohkeasti oikeuksiaan puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön ja vaatineet ilmastonmuutoksen hillitsemistä. YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa 26.  huomioidaan, että ympäristön tilan heikentyminen vaikuttaa haitallisesti lapsen oikeuksien toteutumiseen. Komitea painottaa, että lasten vaatimukset kiireellisistä ja ratkaisevista toimista taistelussa maailmanlaajuista ympäristöhätätilaa vastaan tulisi toteuttaa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja lapsen etu on oltava ensisijainen lapsia koskevassa päätöksenteossa. 

Ilmastotoimiin, joissa huomioidaan lapset ja heidän tulevaisuutensa, on ryhdyttävä aktiivisesti, sillä ilmastokriisi uhkaa lasten tulevaisuutta vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Samalla tietoa ilmastonmuutoksesta ja erilaisia keinoja sen vaikutusten hillitsemiseen on saatavilla enemmän kuin koskaan. Ilmastotoimien toteuttaminen on siis enää valtaa pitävien päätöksistä kiinni. Päättäjien on kuultava lapsia ja nuoria ja turvattava heidän tulevaisuutensa vahvoin ilmastotoimin. 

Koska lasten tulevaisuus alkaa nyt.