Länsirannalla yli kaksi kertaa useamman lapsen koulunkäynti häiriintyi lukuvuoden ensimmäisten 50 päivän aikana kuin vuotta aiemmin. Kasvun taustalla ovat siirtokuntalaisten väkivalta ja Israelin armeijan asettamat liikkumisrajoitukset, kertoo Pelastakaa Lapset.
Pelastakaa Lasten ja UNICEFin yhdessä johtaman humanitaarisen avun koulutusklusterin mukaan noin 24 500 oppilaan koulunkäynti häiriintyi Länsirannalla, Itä-Jerusalem mukaan lukien, lukuvuoden 50 ensimmäisen päivän aikana. Koulutukseen vaikuttaneita välikohtauksia kirjattiin 1.9.-20.10.2026 yhteensä noin 174, ja ne koskivat 140 koulua. Määrä on yli kaksinkertainen verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin, jolloin vaikutukset ulottuivat noin 11 100 oppilaaseen.
Koulumatkoilla satoja tarkastuspisteitä
Tuhansille palestiinalaislapsille koulumatkasta on tullut entistä hankalampi ja vaarallisempi. Israelin asettamat liikkumisrajoitukset ja sadat tarkastuspisteet kuormittavat lasten arkea ja vaikeuttavat kouluun pääsyä. Siirtokuntalaisten hyökkäykset ja häirintä ovat pakottaneet lapsia jäämään pois koulusta, muuttamaan toiselle alueelle tai lopettamaan koulunkäyntinsä kokonaan. Esimerkiksi Tubasin alueella syyskuun lopulla siirtokuntalaisten hyökkäykset estivät kymmentä lasta pääsemästä kouluunsa.
Lokakuussa tilanne kärjistyi entisestään, kun siirtokuntalaisten häirintä ja hyökkäykset sekä liikkumisrajoitukset lisääntyivät. Huwarassa Nablusin eteläpuolella siirtokuntalaiset hyökkäsivät koulumatkalla olleiden oppilaiden kimppuun. Masafer Yattassa siirtokuntalaiset puolestaan estivät toistuvasti lasten koulukuljetuksia ja hyökkäsivät niitä vastaan. Eräässä lokakuun puolivälissä sattuneessa välikohtauksessa koululaisia kotiin kuljettanut ajoneuvo pysäytettiin yli kahdeksi tunniksi. Seuraavana päivänä kivin ja kepein aseistautuneet siirtokuntalaiset hyökkäsivät kahden koulukuljetusajoneuvon kimppuun lasten ollessa sisällä. Loukkaantumisia ei kuitenkaan raportoitu.
Turvattomuus ulottuu myös kouluihin
Turvattomuus näkyy yhä useammin myös kouluissa. Siirtokuntalaisten 19. lokakuuta tekemä murtautumisyritys Jalud Mixed Elementary Schooliin Nablusin alueella pakotti koulun evakuoimaan oppilaat ja keskeyttämään koulupäivän.
Siirtokuntalaisten väkivallan ohella Israelin joukkojen asettamat rajoitukset ja sotilaalliset toimet häiritsevät edelleen lasten koulunkäyntiä ja opettajien työtä.
Syys-lokakuun aikana raportoitiin useita koulutukseen vaikuttaneita välikohtauksia. Oppilaat esimerkiksi altistuivat kyynelkaasulle koulumatkojen yhteydessä, ja sekä oppilaita että opettajia pidätettiin tai heidän liikkumistaan rajoitettiin matkalla kouluun.
– Koulujen ja koulumatkojen tulisi olla vapaita kaikesta vaarasta. Yhdenkään lapsen ei pitäisi koskaan joutua pakenemaan luokkahuoneestaan henkensä puolesta peläten. Silti Länsirannalla lasten koulumatkasta on tullut yhä vaarallisempi, sanoo Pelastakaa Lasten Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Itä-Euroopan aluejohtaja Ahmad Alhendawi.
– Se, että vaikutusten kohteeksi joutuneiden oppilaiden määrä on yli kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna, on vakava hälytysmerkki. Jokainen väkivallan vuoksi menetetty koulupäivä tarkoittaa menetettyjä oppimismahdollisuuksia sekä turvallisuuden tunteen heikkenemistä. Israelin armeijan ja siirtokuntalaisten on lopetettava hyökkäyksensä, ja kansainvälisen yhteisön on varmistettava lasten, opettajien, koulujen ja koulukuljetusten suojelu.
Pelastakaa Lapset vaatii välitöntä loppua lapsiin, opettajiin ja oppilaitoksiin kohdistuville hyökkäyksille koko miehitetyllä Palestiinalaisalueella, myös Gazassa, jossa Israelin joukot edelleen surmaavat ja haavoittavat koululaisia. Järjestö vaatii myös lasten koulunkäynnin esteiden poistamista, purku-uhan alla olevien koulujen suojelemista sekä koulutukseen kohdistuneiden hyökkäysten riippumatonta tutkintaa, jotta tekijät voidaan saattaa vastuuseen.
Pelastakaa Lapset on toiminut miehitetyllä Palestiinalaisalueella vuodesta 1953 lähtien, ja sillä on ollut pysyvä läsnäolo alueella vuodesta 1973. Järjestö tarjoaa yhdessä kumppaneidensa kanssa terveys- ja ravitsemuspalveluja, laadukasta koulutusta, lastensuojelua, varhaislapsuuden kehityksen tukea, käteisavustuksia ja muuta välttämätöntä humanitaarista apua.
