Pelastakaa Lasten raportti: Ennätysmäärä lapsia elää konfliktialueilla

Konfliktialueilla elävien lasten määrä nousi ennätykselliseen 589 miljoonaan vuonna 2025. Tämä vastaa lähes neljännestä kaikista maailman lapsista.  Afrikassa ja Lähi-idässä jo kaksi viidestä lapsesta elää konfliktien vaikutusalueella.

Pelastakaa Lasten tämän vuoden Loppu sodalle lapsia vastaan -raportin (Stop the War on Children: Changing the Odds) mukaan konfliktit koskettavat lapsia aiempaa laajemmin. Vuonna 2025 konfliktialueilla eli arviolta 589 miljoonaa lasta, mikä vastaa lähes neljännestä maailman kaikista lapsista. Osuus on korkein vuoteen 1990 ulottuvassa tilastoaineistossa. Oslon rauhantutkimusinstituutin (PRIO) analyysin mukaan vielä vuonna 2021 määrä vastasi noin joka kuudetta maailman lapsista. Kasvu on ollut erityisen voimakasta Afrikassa ja Lähi-idässä.

Afrikan mantereen lasten tilanne erityisen vaikea

Afrikan konfliktialueilla elää noin 260 miljoonaa lasta, mikä vastaa 44 prosenttia kaikista maailman konfliktialueilla elävistä lapsista. Vuonna 2025 noin kaksi viidestä afrikkalaislapsesta eli konfliktialueella, mikä on korkein koskaan mitattu osuus. Konfliktialueilla elävien lasten määrä kasvoi vuodessa lähes viidenneksellä, ja osuus on yli kolminkertaistunut vuodesta 2010. Afrikka on nyt samalla tasolla Lähi-idän kanssa, jossa niin ikään kaksi viidestä lapsesta elää konfliktialueella.

Muissa osissa maailmaa noin yksi neljästä lapsesta (24,2 %) Amerikassa eli konfliktialueilla vuonna 2025, yksi seitsemästä (14,3 %) Aasiassa ja lähes yksi yhdeksästä (10,6 %) Euroopassa.

Raportissa analysoidaan myös YK:n vuodesta 2005 lähtien seuraamia vakavia lapsiin kohdistuvia rikkomuksia aseellisissa konflikteissa, kuten lasten tappamista ja vammauttamista, seksuaalista väkivaltaa, sieppauksia sekä humanitaarisen avun saannin estämistä.

Vuonna 2025 YK vahvisti 38 967 vakavaa lapsiin kohdistunutta rikkomusta aseellisissa konflikteissa. Todellinen määrä on kuitenkin todennäköisesti huomattavasti suurempi, sillä suuri osa rikkomuksista jää ilmoittamatta tai vahvistamatta.

Lasten tappaminen ja vammauttaminen olivat yleisin YK:n vahvistamista vakavista lapsiin kohdistuneista rikkomuksista viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Vuodesta 2005 lähtien tällaisia tapauksia on vahvistettu 171 712. Yli 70 prosenttia tapauksista tapahtui miehitetyillä Palestiinalaisalueilla, Afganistanissa, Somaliassa, Syyriassa ja Jemenissä.

Humanitaarisen avun saannin estäminen on nopeimmin yleistynyt lapsiin kohdistuva vakava rikkomus. Vahvistettujen tapausten määrä kasvoi 509:stä vuonna 2015 yhteensä 8 322:een vuonna 2025, eli yli 16-kertaiseksi. Samalla sen osuus kaikista vahvistetuista vakavista rikkomuksista nousi reilusta kahdesta prosentista yli 21 prosenttiin. Se on nyt toiseksi yleisin vahvistettu vakava lapsiin kohdistuva rikkomus lasten tappamisen ja vammauttamisen jälkeen. Viime vuonna yli 70 prosenttia vahvistetuista avun estämistapauksista kohdistui palestiinalaisiin lapsiin.

Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on edelleen vakavasti aliraportoitu rikkomus. Vahvistettuja tapauksia on kuitenkin raportoinnin alkamisen jälkeen kirjattu 28 909. Näistä lähes 70 prosenttia on tapahtunut Kongon demokraattisessa tasavallassa, Somaliassa ja Tšadissa.

Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa asuvan 17-vuotiaan Anan* perhe joutui pakenemaan kotoaan konfliktin vuoksi, mutta palasi kuukausia myöhemmin.

– Olimme paenneet sotaa, mutta se saavutti meidät uudelleen. Kun hyökkääjät tulivat kotiimme, huusin ja pyysin armoa, mutta kukaan ei kuunnellut. Veljeni tapettiin silmieni edessä. Minut raiskattiin, Ana kertoo.

– Tapahtuman jälkeen kaikkein vaikeinta ei ollut kipu. Vaikeinta oli ihmisten pilkka ja syyllistäminen. Minua osoiteltiin sormella ikään kuin olisin itse ollut vastuussa siitä, mitä minulle tehtiin.

Seuraavana aamuna naapurit auttoivat Anan Pelastakaa Lasten tukemaan paikalliseen terveyskeskukseen, jossa hän sai ensiapua, raskauden ja sukupuolitautien ehkäisyyn liittyvää hoitoa sekä psykososiaalista tukea.

– Lähes joka neljäs maailman lapsi elää konfliktialueella. Tämä on hälyttävä muistutus siitä, miten lasten turvallisuus ja tulevaisuus ovat murentuneet eri puolilla maailmaa. Konfliktit vievät lapsilta kodin, koulutuksen, terveyden ja toivon, ja niiden seuraukset kantavat pitkälle sodan päättymisen jälkeen, sanoo Hanna Williams, Pelastakaa Lasten ohjelmapäällikkö.

– Sodan sääntöjä rikotaan yhä räikeämmin ja lasten sekä muiden siviilien suojelusta piitataan entistä vähemmän. Uudet sodankäynnin teknologiat, kuten droonisodankäynti, muuttavat konfliktien luonnetta ja tuovat vaarat yhä lähemmäs lapsia. Samalla humanitaarisen avun saantia estetään yhä useammin. Lasten oikeuksien ja suojelun on oltava keskiössä kaikissa konflikteja koskevissa päätöksissä. Maailma ei saa tottua siihen, että sodan seuraukset ovat yhä useamman lapsen jokapäiväistä todellisuutta, toteaa Williams.

Pelastakaa Lapset vaatii konfliktien osapuolia noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta, huomioimaan lasten erityisen haavoittuvan aseman sekä mahdollistamaan turvallisen ja esteettömän humanitaarisen avun toimittamisen siviileille. Järjestö peräänkuuluttaa riittävää rahoitusta humanitaariselle työlle, toimia lapsiin kohdistuneisiin rikkomuksiin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen sekä lapsia suojaavien kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanemiseksi. Lisäksi konfliktien juurisyihin on puututtava, ja lapsia on kuultava heitä koskevassa päätöksenteossa.

* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi

Lue raportti verkossa