Paperittomat lapset ja heidän perheensä kohtaavat merkittäviä haasteita julkisten palveluiden ja tuen saamisessa Suomessa, osoittaa Pelastakaa Lapset ry:n julkaisema “Lapsi on lapsi, eikä paperiton” -raportti. Järjestö peräänkuuluttaa, että hallituksen suunnitelmat rajoittaa paperittomien terveyspalveluita heikentäisivät paperittomien tilannetta entisestään.
Pelastakaa Lapset ry:n julkaiseman selvityksen mukaan paperittomien lapsiperheiden on vaikea saada tarvittavia peruspalveluita Suomessa. Palveluista ei usein tiedetä eikä niitä osata tai uskalleta käyttää.
”Paperittomat ihmiset eivät esimerkiksi hakeudu terveydenhoitoon helposti, koska he pelkäävät viranomaisia. Lisäksi haasteita aiheuttavat kielitaitoon liittyvät asiat ja tiedon puute oikeuksista ja saatavilla olevista palveluista”, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n hankesuunnittelija Nadia El-Radhi.
Paperittomuus tarkoittaa yleensä maassa elämistä ilman laillista oleskeluoikeutta. Suomessa arvioidaan olevan 3000–6000 paperitonta, joista osa on alaikäisiä. Perustuslaki takaa kaikille Suomessa oleskeleville, myös paperittomille lapsille ja perheille, oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lapsen hyvinvointi vaarantuu, jos vanhemmat eivät saa palveluita
Hallitus valmistelee lakiesitystä, joka rajaisi kiireettömän, välttämättömäksi arvioidun terveydenhuollon paperittomilta. Paperittomien terveydenhuollon kaventaminen ei koskisi lapsia, ja myös esimerkiksi raskaana olevat ja vakavasti pitkäaikaissairaat saisivat jatkossakin välttämättömät terveyspalvelut.
”Kyseessä on muutos, joka ei ole säästötasolla merkittävä, mutta vaarantaa ja heikentää paperittomien ja pakolaisten tilannetta merkittävästi. Jos vanhempi jää ilman hoitoa, ei hän kykene välttämättä huolehtimaan myöskään lapsestaan. Tällä on pitkäaikaisia seurauksia, lisäten erityisen haavoittavassa asemassa olevien perheiden ja lasten ahdinkoa, vaarantaen heidän hyvinvointinsa kokonaisvaltaisesti”, sanoo El-Radhi.
Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan kolmannen sektorin tarjoama ohjaus ja neuvonta on monille paperittomille perheille elintärkeää, mutta tällaista tukea ei ole saatavilla kaikkialla Suomessa. Hallituksen kaavaileman muutoksen takia terveydenhuollon ja sosiaalityön ammattilaisten olisi jatkossa entistä vaikeampaa arvioida hoidon rajaamista välttämättömiin ja kiireellisiin.
Erityisesti varattomuus rajoittaa paperittomien lasten elämää
Selvityksen mukaan paperittomat perheet elävät usein äärimmäisessä niukkuudessa, ja heidän tulonsa rajoittuvat usein Kelan maksusitoumuksiin, jotka kattavat vain perusruoan ja hygieniatarvikkeet. Paperittomuuteen liittyy usein myös epävarma asuntotilanne ja jatkuva liikkeellä oleminen, mikä vaikeuttaa muun muassa lapsen koulunkäyntiä.
”Paperittomuus vaikuttaa niin lapsen henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin, ja vaikka lapsi oireilisi perheen vaikeasta tilanteesta johtuen, ei perheillä ole välttämättä osaamista ja uskallusta avun hakemiseen. Lisäksi kaikilla paikkakunnilla paperittomilla lapsiperheillä ei ole lainkaan pääsyä joihinkin peruspalveluihin, kuten varhaiskasvatukseen”, kertoo El-Radhi.
Selvitys korostaa, että paperittomat lapsiperheet tarvitsevat enemmän tietoa heidän saatavillaan olevasta tuesta ja lapsen oikeuksista palveluihin. Myös viranomaiset ja palveluntarjoajat tarvitsevat enemmän tietoa siitä, mihin paperittomilla lapsilla ja perheillä on oikeus.
“Kaikkien lasten oikeuksien toteutumisesta tulee huolehtia heidän tilanteestaan ja statuksestaan riippumatta. Sen sijaan, että yhä useampi ihminen joutuu paperittomaksi, tulisi etsiä keinoja, joilla pitkään maassa asuneet lapset ja perheet voisivat integroitua yhteiskuntaan,” sanoo El-Radhi.
Tiedoksi:
Selvityksessä tarkasteltiin paperittomien lapsiperheiden palveluita ja kokemuksia niihin pääsystä. Selvitys perustuu kirjallisiin lähteisiin, asiantuntijahaastatteluihin sekä arabiankieliseen kyselyyn, joka toteutettiin perheille.
Paperittomat lapset ja heidän perheensä kohtaavat merkittäviä haasteita julkisten palveluiden ja tuen saamisessa Suomessa, osoittaa Pelastakaa Lapset ry:n julkaisema “Lapsi on lapsi, eikä paperiton” -selvitys.
