Ennen tapaamista kannattaa lähettää lapselle henkilökohtainen kutsu, joka voi sisältää:
Kuka sinä olet?
Miksi lapsi kutsutaan tapaamiseen?
Milloin ja missä tavataan?
Mitä tapaamisella tehdään?
Keitä tapaamisessa on paikalla?
Lapsen jännitystä voi lieventää laittamalla kuvan työntekijästä tai tapaamispaikasta. Lapset toivovat, että jo kirjeessä kerrotaan, että tapaamisella on lupa kertoa omista asioista ja mielipiteistä, mutta olla myös puhumatta.
Kutsun yhteyteen on mahdollista laittaa lapselle myös tehtävä, jolla lapsi voi itse jo kertoa jotain itsestään (esim. Näin haluan tutustua -työkalu)
Tee lapselle piirros tai Papunet -kuvatyökalun avulla kuvitettu runko lapsen työskentelystä tai kohtaamisesta. Näin sinun tulee mietittyä jo etukäteen, miten asioita lapselle kuvaat ja lapsi saa tietoa ymmärrettävällä tavalla, mistä on kyse.
Lapselta voidaan pyytää kirjallinen lupa osallistumiseen, mikäli kyseessä on esimerkiksi kehittämishanke tai tutkimus. Tämä vahvistaa lapsen osallisuuden kokemusta ja tuo lapselle tietoa siitä, mihin hän on osallistumassa.
Ennen tapaamista on hyvä pohtia millainen paikka olisi lapselle turvallinen, mukava ja lapsiystävällinen? Voisiko lapsiystävällisen paikan rakentaa yhdessä lapsen kanssa tapaamisen ensimmäisen viiden minuutin aikana?
Lapsiystävällisessä paikassa voisi olla:
tyynyjä, peittoja
sohva tai nojatuoli
leluja, paperia, kyniä
pientä purtavaa ja juotavaa
Myös omalla käytökselläsi ja äänenpainoillasi vaikutat lapsiystävällisen paikan luomiseen.
Kohtaamisen aikana
Työkalun avulla voit jutella lapsen kanssa, millä mielellä lapsi tapaamisiin tulee ja millaisia tunteita tapaamisen aihe lapsessa herättää. Jos lapsi tulee vastentahtoisesti ensimmäiseen tapaamiseen, on tärkeää kuunnella myös se, ja antaa lapselle aikaa käsitellä ja ilmaista tunnettaan.
Lapsen tunnelmia kannattaa kysyä yksittäisen tapaamisen sekä työskentelyn alussa ja lopussa. Näin voit huomata myös mahdollisen muutoksen.
Juttele lapselle tärkeistä ihmisistä, tekemisistä, asioista ja paikoista. Voit pyytää lasta kertomaan, valitsemaan kuvista, piirtämään tai kirjoittamaan. Kysy avoimia kysymyksiä, kuten mitä tykkäät tehdä tai ketkä ovat sinulle tärkeitä ihmisiä.
Monet lapset aloittavat tutustumisen mieluiten kertomalla siitä, mistä tykkäävät ja mikä tuo heille iloa. Olemme käyttäneet yksinkertaista tapaa jutella lapselle iloa tuovista asioista. Tarvitset vain paperin, kyniä, kuvia, liimaa ja saksia.
Tehtävässä lapsi voi kertoa, kirjoittaa, piirtää tai leikellä lehdistä kuvia asioista, jotka tekevät hänen päivästään iloisen. Usein lapsen valitsemien kuvien kautta löydät myös lapselle mielekkäitä tapoja toimia. ”Ai sinä tykkäät piirtää ja pelata, niitä voimme tehdä näillä tapaamisillakin!”
Ilon päivän kautta tulee luontevasti usein esiin myös, mitkä asiat tai minkä asioiden puuttuminen tekee päivästä ikävän.
Lasta havainnoimalla ja yhdessä tekemällä voit löytää lapselle mieluisan tavan kertoa itsestään ja tutustua. Lapset usein tekevät toiminnan aloitteita oman mielenkiintonsa mukaan. Tarttumalla niihin, voitte löytää helposti yhteisen tavan ilman sanoja ja tehtäviä.
Kokemuksemme mukaan monen lapsen mielestä ehdottomasti paras tapa tutustua on leikkiä ja pelata yhdessä lapsen kanssa. Lapset muistavat aikuiset, jotka leikkivät!
Millaiset asiat kuuluvat lapsuuteen? Tehkää yhdessä lapsuuden unelmakartta!
Mistä lapset unelmoivat, mikä olisi unelmien täyttymys?
Tarvitset:
pahvia tai paperia
kyniä
lehtiä tai valmiiksi leikattuja kuvia
liimaa
Yhdessä lapsen kanssa voi tehdä lapsessa olevan hyvän näkyväksi. Lapselle on tärkeää kuulla ja nähdä positiivisia asioita itsestä, näin ne vahvistuvat.
Tapaamisen lopuksi on tärkeää kysyä lapselta palaute toiminnasta. Palautteen avulla voit ensi kerralla toimia toisin tai vahvistaa hyvää toimintatapaa.
Oheista palautelomaketta voi käyttää palautteen kysymisen tukena.
