Kehittämisprosessi lapsikeskeisen palvelumuotoilun keinoin
Palvelumuotoilun prosessi koostuu kolmesta työskentelyä ohjaavasta solmukohdasta ja kahdesta näkökulmaa vuorotellen laajentavasta ja tarkentavasta tekemisen vaiheesta. Työskentely ei ala tyhjiöstä, vaan tarve uuden kehittämiselle tai vanhan muuttamiselle on syntynyt yleensä asiakaspalautteen, ammatillisen ymmärryksen tai muun tiedon pohjalta. Kehittämistä voi ajatella myös ihan pienesti. Lapsikeskeisen palvelumuotoilun menetelmiä voi kokeilla ihan pienesti tutustumalla asiakkaana olevaan lapseen ja hänen kokemukseensa palvelusta tai toiminnasta.
Aika ajoin on syytä palata takaisin, pohtia ja tehdä uudestaan. Solmukohdat ovat siksi erityisen tärkeitä.
Aivan näin suoraviivaisesti työskentely ei koskaan etene, vaan aika ajoin on syytä palata takaisin, pohtia ja tehdä uudestaan. Solmukohdat ovat siksi erityisen tärkeitä. Ne varmistavat prosessin etenemisen, mutta tarjoavat samalla mahdollisuuden pysähtyä ja tarkistaa, onko fokus pysynyt oikeassa asiassa. Pysähtyminen on välttämätöntä ja vie prosessia eteenpäin. Palvelumuotoilun prosessin kesto vaihtelee ja riippuu muun muassa siitä, tehdäänkö kehittämistä osana perustyötä vai projektimaisesti.
Lapsikeskeisyyteen tulee sitoutua.
Lapsikeskeisessä palvelumuotoilussa lapsikeskeisyys on se punainen lanka, johon kiinnittymällä tavoite ja kohderyhmä pysyvät kirkkaana mielessä. Lapsikeskeisyyteen tulee sitoutua, mutta muutoin palvelumuotoiluprosessia tai työskentelytapoja ei voi ennalta suunnitella alusta loppuun, vaan niiden täytyy antaa elää ja suunnitella matkalla. Suunnanmuutokset eivät koskaan ole epäonnistumisia, vaan ne perustuvat opittuun palveluprosessista ja asikasymmärryksestä, ja tarjoavat kohdan oppimiselle ja viisastumiselle. Vain kokeilemalla voi löytää oikean polun.
Työskentelytapoihin voi suhtautua kevyesti ja on sallittua heittäytyä leikkimieliseksi!
Myös työskentelytapoihin voi suhtautua sikäli kevyesti, että kaikkiin vaiheisiin on tarjolla useita eri menetelmiä. Aluksi voi kokeilla ihan pienesti ja kun tuntuma kasvaa, voi tehdä vähän kerrallaan isommin. Tietoa voi koota ja jäsentää esimerkiksi työpajoissa, haastattelemalla, havainnoimalla tai vaikka verkkokyselyllä. Palvelumuotoilua voi ja kannattaa toteuttaa myös osana tavallista arkityötä luonnollisten kohtaamisten kautta. On sallittua heittäytyä luovaksi ja leikkimieliseksi!
Lasten kanssa kehittämisessä on aina syytä varmistaa:
- Kaikenlaisten lasten mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti ja tilan luominen erilaisille kerronnan tavoille.
- Lapsen vapaaehtoisuus osallistua. Kehittäminen voi olla lapsesta kivaa ja turvallista, kun aiheet ja kehittämisen tavat mietitään yhdessä. Ketään ei voi painostaa tai pakottaa osallistumaan.
- Lasten näkemysten aito huomiointi. On varmistettava, että emme vain kuule lapsia, vaan heidän ajatuksensa vaikuttavat myös käytäntöön ja niitä huomioidaan.
- Tiedon antaminen ja palauttaminen lapsille. Kerro lapsille, mitä varten lapsia kuullaan, mihin lasten näkemykset voivat vaikuttaa ja miten niitä on huomioitu tai mikäli niitä ei ole voitu huomioida.
- Kehittäminen ei lopu kehittämiskokeiluun. Palveluiden ja toiminnan laatua ja vaikutuksia tulee arvioida jatkuvasti lasten kokemusten kautta ja arvioinnin mittareita on mahdollista luoda lasten kanssa yhdessä lapsiystävällisiksi.
Jokaisen työntekijän on hyvä nähdä lapset paitsi palvelun käyttäjinä myös kehittäjäkumppaneina.
Tutustu prosessiin ja esimerkkeihin
KEHITTÄMISHAASTE
Alussa on tärkeää määritellä kehittämishaaste: Minkä asian haluamme muuttaa? Kaikki kehittäminen aloitetaan kysymällä ”miksi”.
TUTUSTU JA YMMÄRRÄ
Määrittelyn jälkeen haasteeseen ja sen taustoihin tutustutaan tarkemmin. Asiakasymmärrystä laajennetaan, kunnes tietoa on koottu tarpeeksi. Kun tavoitteena on ymmärtää lasten ja nuorten tarpeita, muista ennakkoluuloton ja lapsen tietoa arvostava asenne!
KOKOA JA YMMÄRRÄ
Tässä vaiheessa kootaan yhteen ja analysoidaan edellisessä vaiheessa kerätty tieto.
OIVALLUKSET
Tässä kohtaa pysähdytään ja tarkennetaan kysymystä: Mihin kohderyhmän tarpeisiin meidän tulee vastata, jotta haluttu muutos saadaan aikaan? Palaa kehittämishaasteeseen – minkä asian halusit muuttaa?
IDEOINTI JA KOKEILU
Tässä vaiheessa on aika ajatella luovasti ja ideoida yhdessä! Ideointivaihe on rönsyilevä ja pyritään luomaan niin monta ideaa kuin mahdollista. Ideoita kannattaa myös kokeilla pienesti, jotta tiedetään mitä kannattaa lähteä kokeilemaan kohderyhmällä.
TESTAA JA KEHITÄ RATKAISUJA
Ideointivaiheessa syntyneitä ratkaisuehdotuksia testataan aina kohderyhmällä, eli ideaa kokeillaan kohderyhmään kuuluvien lasten kanssa. Kohderyhmän ei tarvitse olla suuri.
TOTEUTUSSUUNNITELMA
Kun testattu ratkaisuidea on löytynyt ja se on todettu toimivaksi lasten kanssa, on ratkaisun arvioinnin ja toteuttamisen vuoro!