Ideointivaihe

ässä vaiheessa on aika ajatella luovasti ja ideoida yhdessä! Tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja edellisessä vaiheessa määriteltyihin kysymyksiin. Jos esiin on noussut jo ratkaisuehdotuksia, ne otetaan tietysti mukaan työskentelyyn.

Kutsu lapsia mukaan ideoimaan. Mukaan voi kutsua jo tutustu ja ymmärrä -vaiheessa mukana olleet lapset tai ihan eri lapset. Mikäli lapset jätetään pois ratkaisujen ideoinnista, voi lapsilta aiemmin saadun tiedon merkitys unohtua tai vähintäänkin saada aikuislähtöisiä tulkintoja.

Tässä vinkkejä ideointitapaamisen järjestämiseen ja suunnitteluun.

1. Tutustukaa! Tutustuminen on tärkeää, sillä luovuus kukkii turvallisessa ympäristössä. Kerro nimesi ja jotakin itsestäsi. Mieti, miten lasten ja nuorten on helppo tutustua toisiinsa, ja järjestä tarvittaessa tutustumista tukeva leikki tai peli.

2. Kertaa tapaamisen ohjelma esimerkiksi kuvitetun ohjelmarungon avulla. Ohjelmarungosta voitte tarvittaessa myöhemminkin kerrata, miksi olemme täällä. Kerro, miksi olette kokoontuneet ja mihin lasten tietoa on tarkoitus käyttää. Käytä lapsille ymmärrettävää kieltä.

Kerro lapsille ideoinnin periaatteet:

• ideoinnissa ei ole vääriä vastauksia
• kaikkien ideat ovat yhtä hyviä
• ideat voivat olla hassuja, hurjia ja mahdottomia
• annetaan kaikkien esittää ideoita.

3. Tehkää lasten kanssa yhteiset säännöt työpajalle. Tarkoituksena on saada työpajaan mukava ja turvallinen ilmapiiri kaikille. Sääntöjen tekeminen yhdessä sitouttaa lapsia niiden noudattamiseen.

4. Kertaa, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa ja visualisoi ongelma esimerkiksi kuvilla. Visualisointi ja puhe yhdessä auttavat lasta ymmärtämään paremmin. Tämä kohta on erityisen tärkeä, jos lapset ovat eri kuin tutustu ja ymmärrä -vaiheessa. Tutustukaa yhdessä aiemmin esille nousseeseen tietoon: mikä on ratkaistava kysymys tai kysymykset. Käytä selkeää kieltä ja lapsille ymmärrettäviä käsitteitä, vältä esimerkiksi sananlaskuja, koska ne eivät yleensä ole lapsille tuttuja. Esitä myös aiemmin lapsilta noussut tieto lapsiystävällisessä muodossa lasten käyttämillä käsitteillä ja kielellä. Visualisoi lasten tuottama tieto.

5. Jos ratkaistavia kysymyksiä on monta, lapset voivat valita esimerkiksi äänestämällä, mikä niistä on tärkein ja mistä aloitetaan ratkaisun ideointi.

6. Tapaamisen lopetus tulee olla suunniteltu, jotta lapsille ei jää epämääräinen olo tapahtuneesta. Valokuvaa lopuksi lasten tekemät ratkaisuehdotukset ja palauta tuotokset lapsille, jos he haluavat säilyttää ne. Järjestä loppuleikki, joka purkaa energiaa.

Ideointi lasten kanssa- haastavien tilanteiden ratkaiseminen päiväkodissa

”Alustimme lapsiryhmälle päiväkodin arjessa haasteelliseksi koettuja tilanteita käsinukeilla. Yksi tilanteista oli päiväkotiin tulo, joka harmittaa lapsia usein. Aloitimme tehtävän antamalla lasten päättää käsinukkejen nimet. Meillä oli myös hymynaamat, joilla lapset saivat äänestää tarinan jälkeen, millainen mieli käsinukeille jää tilanteesta. Otimme vastaan lasten erilaisia ratkaisuehdotuksia tilanteeseen.

Lapset ehdottivat aluksi tikkarilla houkuttelua. Aloimme näytellä ja kysyimme lapsilta, mistä tikkarit tulevat – onko vanhemmalla tai päiväkodin aikuisella tikkareita? Lapset totesivat, ettei ole, ja ehdottivat lapsen väkisin viemistä. Koska pakottamisesta ei tullut hyvä mieli, lapset lopulta ehdottivat itse ratkaisuksi syliä, lohdutusta tai sitä, että aikuinen ehdottaa lapsen mielestä kivaa leikkiä.”

Ratkaisujen ideointi nuorten kanssa – vanhempien ero nuorten kokemuksena

”Yhdessä nuorten kanssa asetimme kehittämishaasteeksi sen, kun vanhemmat eivät aina riittävästi ajattele tai ymmärrä lapsiaan erotilanteessa. Lähdimme MLL Tampereen osastolla etsimään ratkaisuja siihen, miten vanhemmat saisivat enemmän tietoa siitä, mikä auttaa tai kuormittaa nuorta erossa, ja siten huomioisivat lapset paremmin erotilanteessa. Nuoret ideoivat ero-oppaan aikuisille ja pohdimme yhdessä, miten se toteutetaan. Nuoret ehdottivat, että siinä olisi autenttisia sitaatteja sekä valokuvia, jotka kuvaavat hankalia eron jälkeisiä tilanteita sekä asioita, jotka auttavat selviämään erossa. Järjestimme valokuvaajan, joka opasti nuoria valokuvien ottamisessa ja asettelussa ja pyysimme teatteriopiston nuoria kuviin. Kokosimme sitaatteja yhteen. Ideoinnin lopputuloksena syntyi ehdotus Nuorten ero-oppaaksi vanhemmille.”

Esimerkki : lapsiystävällinen kunta lapsen silmin

Forssassa haluttiin kuulla osana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta-prosessia lasten näkemyksiä asioista, joihin lapset haluaisivat vaikuttaa. Mukaan lähti iso joukko seiskaluokkalaisia, joiden kanssa ideoitiin ja tutkittiin eri teemoja. Yksi lapsille tärkeä teema oli vapaa-aika ja palautuminen ja he rakentelivat Legoista erilaisia lepoa ja palautumista tukevia ympäristöjä ja toiminnallisuuksia. Ideat teemoiteltiin ja järjesteltiin omiksi kategorioikseen. teemoissa korostuivat mielikuvitus, oma tila palautumiseen ja olemiseen, kaverit, eläimet ja liikkumista ja leikkiä tukevat paikat. Oli hyvä muistutus meille aikuisille, että kaikenlaiset lapset kaipaavat leikkiin ja mielikuvitukseen tukevia ympäristöjä.

Työpajan fasiliitaattorit huomasivat, että legot olivat useille mieluinen tapa ajatella ja kertoa. Tunnelma oli positiivinen ja työpaja sai lapsilta eniten kiitosta (heti pizzan jälkeen).