Valmistaudu tapaamiseen

Tässä kohtaa aikuinen tietää kohtaavansa lasta  ja suunnittelee tapaamista. Valmistautumisessa on kyse aikuisen omasta valmistautumisesta ja lapsen mahdollisuudesta valmistautua tapaamiseen ja saada tietoa. Valmistautuminen lisää lapsen osallisuuden kokemusta ja mahdollistaa sen, että lapsi paremmin hahmottaa omaa prosessiaan.

ANNA TIETOA LAPSELLE TYÖSTÄSI JA VASTAA LAPSEN MIELESSÄ OLEVIIN KYSYMYKSIIN

  • Tiedota työstäsi myös lapsille. Ota lapset mukaan suunnittelemaan, mikä on paras tapa ja paikka tiedottaa. Lapsilla saattaa olla ennakkoluuloja ja pelkoja palveluita kohtaan, joita voit tiedolla hälventää. Kun lapsi löytää tiedon palvelusta itse, syntyy mahdollisuus  hakeutua avun piiriin omaehtoisesti.
  • Osoita henkilökohtainen kutsu lapselle, jota olet tapaamassa. Kutsussa annat lapselle tietoa ensimmäisestä tapaamisestanne, jotta myös lapsi voi valmistautua siihen. Käytä kuvatuettua materiaalia.  Voit pyytää lasta ja hänelle läheistä aikuista käymään kutsun läpi myös yhdessä, erityisesti jos kyseessä on pieni lapsi.
  • Tarjoa lapselle mahdollisuus olla yhteydessä sinuun jo etukäteen. Näin lapsi voi kysyä hänen mielessään olevia kysymyksiä tai halutessaan kertoa itsestään jotain jo ennen tapaamistanne.
  • Kuvita ensimmäisen tapaamisen tai mahdollisesti lapsen prosessin runko, jonka avulla voit kertoa lapselle, mitä lapsen työskentelyn aikana tapahtuu.  Kerro lapselle myös siitä, millaista tukea muulle perheelle tarjotaan, mikäli koko perhe on asiakkaana. Vältä vaikeita käsitteitä ja mieti jo etukäteen, miten voit selittää ne lapselle ymmärrettävällä tavalla.

HUOMIOI TIEDOSSA OLEVAT LAPSEN YKSILÖLLISET TARPEET ENNAKKOON

  • Huomioi lapsen tarpeita jo ennakkoon. Esimerkiksi kyky olla erossa vanhemmasta on pienen lapsen kannalta hyvä miettiä etukäteen. Tai onko sinulla mahdollisuus tarjota pientä välipalaa, jos lapsi tulee esimerkiksi suoraan koulusta tapaamiseen? Pienet asiat jäävät lasten mieleen palvelukohtaamisista välittämisenä.
  • Selvitä ja huomioi lapsen tapa kommunikoida tai lapsen kieli jo etukäteen. Hanki tarvittaessa lapselle tulkki tai kutsu mukaan läheinen, joka voi toimia lapsen tukena ja avustajana. Jokaista lasta tukee selkeä, yksinkertainen kieli sekä kuvien käyttö.
  • Monia lapsia (ja aikuisiakin) jännittää tulla uusien palveluiden piiriin. Mitä vaikeampi aihe lapselle on, sitä enemmän lapsi usein jännittää.  Jos mahdollista, voit jutella lapsen ja hänelle tärkeän aikuisen kanssa jännityksestä etukäteen.
    Kysykää myös lapselta, mikä hänen oloaan voisi helpottaa. Lapset ovat kertoneet, että esimerkiksi mahdollisuus käydä tutustumassa paikassa tai saada pienikin kontakti työntekijään jo ennakkoon, turvalelun mukaan ottaminen, läheisen ihmisen läsnäolo, tieto vaitiolovelvollisuudesta tai lupa puhua tai olla puhumatta saattavat helpottaa ensimmäiselle tapaamiselle tulemista.
  • Selvitä kenen läsnäolo tapaamisessa on lapselle tärkeää, ja onko se mahdollista aiheen ja tilanteen kannalta. Moni lapsi on kertonut, että haluaa tutustua uuteen paikkaan mieluiten tutun ja turvallisen aikuisen kanssa. Toisaalta, jos aihe on arkaluontoinen, voi olla tärkeää, että lapsi tulee yksin. Koulukuraattorin ovella on ehkä mukava piipahtaa ensimmäisen kerran  hyvän ystävän kanssa.

LUO TILA, JOSSA LAPSEN ON HYVÄ JA TURVALLINEN OLLA

  • Mieti, mitkä ovat mahdollisia paikkoja tavata lasta. Kysy lapselta ja perheeltä, mikä olisi heille mieluisin vaihtoehdoista. Mieti myös käsiteltävän asian mukaan sopiva tila mm. se, että voitte käydä luottamuksellista keskustelua niin, etteivät ulkopuoliset ihmiset kuule ja lapsella on iänmukaisia mahdollisuuksia toimia tilassa. Omassa kotona lapsi voi vaikka esitellä itselleen tärkeitä tavaroita.
  • Luo tilaan tervetullut tunnelma lapselle: jos sinulla on toimisto, voit laittaa oveen valokuvasi ja tervetuloa –kyltin, jossa voi olla kuvia siitä, mitä teet työksesi. Ota esille toiminnalliset välineet: pelit, lelut, kuvakortit, pikkuesineet, kynä ja paperi. On hyvä, että lapsikin voi tehdä toiminnan aloitteita, mutta virikkeitä ei kannata olla liikaa esillä, jotta lapsi pystyy keskittymään.
  • Varmista, että tilassa ei ole lapselle vaarallisia tai lapselta kiellettyjä esineitä.
  • Poista tilaan liittyviä häiriötekijöitä mahdollisuuksien mukaan: pohdi valaistus, äänimaailma ja ärsykkeet lapsen näkökulmasta. Pelottava taulu, runsas lelujen määrä tai hämärä tila voi viedä lapsen huomion itse asialta. Voit kysyä lapselta, miltä tila tuntuu.
  • Voit asetella tuolit niin, ettei lapsen ja sinun välillä ole toimistopöytää. Lapset usein tykkäävät löhöillä esimerkiksi säkkituolissa toimistotuolin sijaan tai pienemmät leikkiä lattialla. Voisitko itsekin asettua lattiatasolle? Mahdollisuus liikkua voi helpottaa jännitystä.

TIEDOSTA ENNAKKO-OLETUKSESI!

  • Usein meillä on jotain ennakkotietoa lapsesta kun hän saapuu käynnille. Useimmiten ennakkotieto on lapsesta papereihin kirjattua tai aikuisilta kuultua.  Tiedosta ennakko-oletuksesi ja tarkastele kenen näkökulmasta tietosi lapsesta on kerrottu. Muistuta itseäsi kohtaamaan lapsi ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin.
  • Tiedosta myös muut kuin ennakkotietoon liittyvät ennakko-oletuksesi, esimerkiksi kansallisuuksiin ja vähemmistöryhmiin liittyvät ajatukset.

 

                                                                                                       Seuraava: Tutustu lapseen

Työkaluvinkit

Vinkkejä tapaamisissa käytettäviin työkaluihin.

Lue Lisää