Tutustuminen
Tutustuminen on edellytys osallisuuden kokemuksen syntymiselle sekä lapselle sopivan tuen antamiselle. On olennaista kuulla, millä mielellä lapsi on ja mikä hänelle on tärkeää. Kertoa voi monella tavalla: esimerkiksi piirtämällä, leikkimällä, puhumalla tai kuvia valitsemalla.
Tutustuminen on vastavuoroista ja se luo pohjan luottamukselliselle suhteelle. Lapsi saa tässä vaiheessa tutustua työntekijään omassa tahdissaan. Tutustumisen aikana aikuinen ja lapsi löytävät yhteisen ja mielekkään tavan käsitellä asioita.
-
- Toivota lapsi rauhassa tervetulleeksi ja huomioi hänet henkilökohtaisesti. Kysy lapsen asioista häneltä itseltään ja katso puhuessasi lasta. Lapset aistivat herkästi kiireen.
- Anna lapsen valita itselleen mieluisa paikka tapaamistilassa.
- Kerro, että olet paikalla lasta varten.
- Kysy, millä mielellä lapsi on. Lapsella saattaa olla mielessä asia, joka vaikuttaa työskentelyyn ja sinun on hyvä olla tietoinen siitä.
- Kerro, että haluat tutustua lapseen. Jos huomaat lapsen jännittävän, voit kertoa, että myös sinua tai monia lapsia jännittää varsinkin alussa.
- Älä kiirehdi tai pakota lasta osallistumaan.
- Puhu asioista niiden oikeilla nimillä ja suoraan lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Lasten mukaan aikuisten on hyvä antaa tietoa rehellisesti, yksinkertaisesti ja toiveikkaasti käsiteltävistä aiheista.
- Kerro jotain itsestäsi ja pyri olemaan oma itsesi. Älä ole liian virallinen tai mene roolisi taakse. Jokin yhdistävä asia lapsen kanssa voi auttaa tutustumisessa. “Muistanko oikein, että sinulla on koira. Minäkin pidän koirista!”
- Keskustelkaa siitä, miksi tapaatte.
- Kuvaa lapselle koko prosessin kulku ja keitä muita prosessissa on mukana. Näin lapsen kohtaaminen kiinnittyy osaksi kokonaisuutta. Lapsi saa tietoa siitä, mitä hänen ja kenties vanhempien auttamiseksi tehdään.
- Esittele kohtaamisen runko kuvatuen avulla. Palaa runkoon myöhemmissä vaiheissa.
- Kerro lapselle, että ikävältä tuntuva asia voidaan lopettaa.
- Kerro vaitiolovelvollisuudesta, salassapidosta sekä ilmoitusvelvollisuudesta. Perustele, mikäli joudut viemään lapsen kertomaa eteenpäin. Muistuta, että lapsen on turvallista kertoa omista asioistaan.
- Kerro, jos teet kirjaukset tapaamisesta. Sopikaa, miten kirjaukset tehdään ja käydään läpi. On hyvä, jos lapsi voi osallistua kirjausten tekemiseen. Lapsi tuottaa vain osan asioista puheella, joten kirjaa havaintoja lapsen olemisesta, eleistä ja leikeistä.
- Kerro, miten sinuun saa yhteyden kohtaamisten välillä.
-
- Tartu lapsen aloitteisiin. Näin osoitat aitoa kiinnostusta lasta kohtaan. Jos lapsi kertoo oma-aloitteisesti jotain, kysy lisää. Jos huomaat lapsen katsovan huoneessa olevaa pelipinoa, kysy haluaisiko hän pelata. Jos lapsi ei tee aloitteita, ehdota muutamaa vaihtoehtoa.
- Etsi lapsen mielenkiinnon kohteita. Niiden kautta tutustuminen tapahtuu luontevasti ja jouhevasti. Voit osoittaa kiinnostusta myös huomioimalla esimerkiksi lapsen paidassa tai repussa olevan hahmon kuvan.
- Leiki ja pelaa yhdessä. Lapset tutustuvat uuteen aikuiseen helpommin jonkun heille mieluisan tekemisen parissa.
- Kuuntele lasta ja kommunikoi hänelle luontevalla tavalla. Älä täytä hiljaisuutta aikuisen ammatillisella puheella. Myös hiljaisuudessa voi tutustua.
- Ole valmis muuttamaan suunnitelmaasi.
-
- Vältä lapsen kategorisoimista sukupuolen, ominaisuuksien tai elämäntilanteen vuoksi.
- Käytä avoimia kysymyksiä. Valitse ilmaisuja, jotka eivät rajaa lapsen vastauksia: “Kerro lisää…”, “Millaisista asioista tykkäät?” (vrt. Mitä harrastat), “Ketkä ovat sinulle tärkeitä ihmisiä?” (vrt. Keitä perheeseesi kuuluu?)”, “Mitä haluaisit kertoa minulle itsestäsi?”, “Jäikö tänään vielä joku sellainen asia sanomatta, josta olisit halunnut puhua?”