Tavoita

Tavoita lapsen kokemuksia

Tutustumisen pohjalta sinulla on tietoa lapselle tärkeistä asioista, olette aloittaneet suhteen luomista ja luottamukselle on rakennettu pohjaa. Olet myös oppinut jotain lapselle luontevasta tavasta toimia. Tutustuminen syvenee edelleen.

Seuraavaksi on aika siirtyä niiden aiheiden käsittelyyn, jonka vuoksi lapsen kanssa työskennellään. Kyse voi olla lapsen mielipiteen tai näkemyksen selvittämisestä, lapsen hyvinvoinnin tai arjen kartoittamisesta tai jonkin tietyn asian käsittelystä lapsen kanssa. Työskentelyn tavoitteena on useimmiten myös se, että lapsi itse hahmottaa omaa tilannettaan paremmin aikuisen tuella.

Tältä sivulta löydät vinkkejä, miten voit kutsua lapset kertomaan elämästään, tavoittaa ja syventää ymmärrystäsi lapsen kokemuksista.

LÄHDE LIIKKEELLE LAPSESTA

  • Tee aina alkuvalmistelut tilaan ja valmistaudu ottamaan lapsi vastaan rauhassa. Lapset aistivat herkästi kiireen tunnun. Palauta mieleesi lapsi ja se, mistä olette viimeksi jutelleet.
  • Kysy lapsen kuulumisia sen pohjalta, mitä lapsi on aiemmin itsestään kertonut. Lapset usein ilahtuvat, kun huomaavat, että aikuinen muistaa heille tärkeitä asioita.
  • Anna lapselle rauha asettua tapaamiseen. Usein tapaaminen kannattaa aloittaa asialla, joka lapsella itsellään on mielessään.
  • Kysy aina, millä mielellä lapsi tänään tuli tapaamiseen. Lapsella saattaa olla mielessä joku asia, joka voi vaikuttaa työskentelyyn ja sinun on hyvä tulla tietoiseksi siitä.

ANNA TIETOA

  • Palaa kuvatuettuun materiaaliin lapsen kanssa työskentelyn etenemisestä ja esittele mahdollinen tapaamisen runko.  Muistuta lapselle työskentelyn kulku ja keitä muita mahdollisesti on mukana työskentelyssä, vaikka he eivät olisi samaan aikaan paikalla. Näin lapsen tapaaminen kiinnittyy osaksi kokonaisuutta ja lapsi saa tietoa siitä, mitä hänen ja kenties vanhempien auttamiseksi tehdään. Lapsille on usein tärkeä tietää, että myös vanhemmat saavat apua.
  • Asioita käsiteltäessä, saata lapsi ikätasolle. Muistuta, että lapsen vastuulla ei ole esimerkiksi aikuisista huolehtiminen.
  • Lapsen on tärkeä saada aiheiden käsittelyn aikana tietoa aikuiselta esimerkiksi lapsen oikeuksista ja oikeasta ja väärästä toiminnasta. Erota lapsi yksilönä ja lapsen toiminta toisistaan. Kaikkea toimintaa ei tarvitse hyväksyä.
  • Kerro lapselle vaitiolovelvollisuudesta, salassapidosta sekä ilmoitusvelvollisuudesta rehellisesti ja ymmärrettävällä tavalla. Perustele lapselle, mikäli joudut viemään lapsen kertomaa eteenpäin.
  • Kerro lapselle että teet kirjaukset tapaamisesta. Sopikaa yhdessä miten ne tehdään ja käydään läpi. Usein on hyvä, jos lapsi voi osallistua niiden tekemiseen.
  • Kerro miten lapsi saa yhteyden sinuun tapaamisten välillä tai mistä paikoista lapsi voi itse hakea apua.

KERRO TAPAAMISEN AIHE JA VALITKAA TYÖSKENTELYN TAPA YHDESSÄ

  • Kuulumisten vaihdon jälkeen muistuta lasta siitä, että olet paikalla lasta varten. Kerro lapselle, että jos joku asia tapaamisella tuntuu pahalta, se voidaan lopettaa.
  • Lasten mukaan aikuisten on hyvä antaa tietoa rehellisesti, yksinkertaisesti ja toiveikkaasti käsiteltävistä aiheista. Puhu asioista niiden oikeilla nimillä ja suoraan lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Se, että aikuinen sanoittaa asioita lapselle, voi helpottaa lapsen oloa, vaikka lapsi ei haluaisi osallistua itse keskusteluun.
  • Tarjoa muutama erilainen vaihtoehto aiheen käsittelyyn. Tutustumisen kautta tiedät jo paremmin, mikä voisi olla hyvä tapa. Jos lapsi ei tee itse valintaa, tue lasta. Vältä tehtäviä, joissa lapselle voi syntyä kokemus epäonnistumisesta tai stressiä.
  • Lapsen on hyvä saada vanhemman lupa asioiden käsittelyyn. Tästä luvasta on hyvä muistuttaa myös tutustumisen jälkeen. Muistatko kun tavattiin ensimmäisen kerran ja äiti ja isikin oli paikalla. Puhuttiin siitä, että täällä sinä voit puhua kaikista mielessäsi olevista asioista ja sinulla on lupa kertoa.
  • Piirtäminen, leikki, pelaaminen ja valokuvaus ovat lasten mielestä hyviä tapoja käsitellä asioita puheen lisäksi. Vältä aikuislähtöisiä tulkintoja lapsen tekemisestä. Kysy aina lapselta mitä hän piirsi ja mitä haluaa kuvasta kertoa. Tai voit leikkiä seurattuasi kysyä, onko lapselle joskus tapahtunut leikin asioita.
  • Varo, ettet rajaa aiheen käsittelyä liikaa aikuismaailmasta käsin. Tapaamisen aihetta on tärkeää käsitellä sitä kautta, mikä on lapselle itselleen on tärkeää. Esimerkiksi erotilanteessa lapsen mielessä voi pyöriä erilaiset asiat kuin aikuisen mielessä vaikkapa se, missä lapsen rakas lemmikki asuu tai näkeekö kavereita usein. 

KUUNTELE AVOIMESTI LAPSEN AJATUKSET

  • Älä koskaan arvota, sivuuta tai vähättele lasta tai hänen kertomaansa asiaa. Valmistaudu siihen, että lapsi voi kertoa vaikeista asioista ensimmäistä kertaa.
  • Pyri ensin muodostamaan käsitys siitä, mitä lapsi käsiteltävästä aiheesta itse jo tietää tai ajattelee ja miten hän sen ymmärtää. Näin löydät sopivat sanat ja tavan, jolla aihetta on hyvä lähestyä. 
  • Lapsen voi olla helpompi aloittaa työskentely niin, ettei hänen tarvitse heti sanoittaa asioita. Siksi kuvien osoittaminen, piirtäminen, muovailu tai vaikka huolen koon määrittäminen on hyvä tapa aloittaa. Tärkeä on tavoittaa, miten iso asia lapselle itselleen on ja millaisia tunteita se herättää. Onko huoli muurahaisen, siilin, karhun vai sinivalaan kokoinen. Lähde liikkeelle pienistä ja konkreettisista asioista.

KÄYTÄ AVOIMIA KYSYMYKSIÄ JA YKSINKERTAISTA KIELTÄ

  • Käytä avoimia kysymyksiä, joihin lapsi voi antaa mahdollisimman monisanaisia vastauksia.
  • Ohjaavilla kysymyksillä saat tarkentavia tietoja asiasta. “Missä, miten, millainen?”
  • Muista, että lapsi saattaa vastata kysymyksiin aikuisen toivomalla tavalla.
  • Tiedosta ennakko-oletuksesi ja koita välttää niiden esiin tuomista kysymyksissäsi. Älä ehdota lapselle valmiita vastauksia.
  • Käytä selkeää ja yksinkertaista kieltä ja sanoja. Lapselle tutut sanat löytyvät usein lapsen puheesta ja lapselta voi kysyä niitä. “Mitä sanaa käytitkään siitä paikasta…?” “Kerroit että isällä on sellainen kaljatauti ja se tekee sinulle surumielen.”
  • Esitä kohtuullinen määrä kysymyksiä: mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän kysymyksiä.
  • Puheen tukena kannattaa piirtää tai käyttää kuvia. Lapsi voi palata kuvien avulla asioihin ja vaikuttaa keskusteluun paremmin. Lisäksi se helpottaa lasta pysymään keskustelussa mukana.
  • Anna lapsen kertoa mahdollisimman omaehtoisesti asioista.

Lue lisää teoksessa Lasten haastattelu lastensuojelussa (toim. Hyvärinen & Pösö). Siinä kuvataan miten eri tavoin haastatteluja voidaan toteuttaa lastensuojelussa lapsen mielipiteiden kuulemiseksi ja lapsen tiedon tavoittamiseksi.

ETENE LAPSEN TAHDISSA JA TURVALLISESTI

  • Luottamus ja turvallisuuden tunne ovat edellytyksiä vaikeista asioista kertomiselle. On luonnollista, että kipeistä ja ikävistä asioista ei halua kertoa. Anna lapselle tila ja lupa kertoa, mutta älä koskaan pakota.
  • Tue lapsen mahdollisuutta itsesäätelyyn. Voit esimerkiksi käyttää huolihuivia, jonka lapsi asettaa oven kahvaan kun puhutaan vaikeista asioista ja ottaa pois, kun haluaa lopettaa tai panttiesinettä, jonka lapsi ottaa käteensä, kun ei halua jatkaa asian käsittelyä enempää. (Lähde: Sirkku Niemelä)
  • Lapsille on tyypillistä rönsyillä. Aikuinen voi lempeästi ohjata lasta takaisin aiheen piiriin. Tärkeä on kuitenkin pysähtyä miettimään, onko lapsen kertoma lapsen näkökulmasta tärkeä asia, vaikka menisi aikuisen näkökulmasta “ohi aiheen”.
  • Hyödynnä lapsen mielikuvitusta työskentelyn aikana. Asioita voi myös ulkoistaa itsestä esimerkiksi leikin kautta, jolloin niitä on helpompi käsitellä.  Voit ottaa vaikkapa käsinuket, legoukot tai leikkiä, että kynät ovat ihmisiä ja kumit taloja.
  • Havainnoi lapsen olemusta: jos lapsi väsyy tai ahdistuu aiheen käsittelystä, sitä voi jatkaa myöhemmin. Tapaamisen kestoa ei tarvitse venyttää väkisin.
    Aikuinen jättää tilan lapsen kerronnalle, eikä täytä tapaamista omalla puheella ja kestää myös hiljaisuutta.
  • Aikuinen kestää lapselle ominaista toimintaa, vaikka se haastaisi aikuista. Aikuinen voi pyrkiä ymmärtämään toiminnan merkitystä lapselle itselleen tai olla puuttumatta siihen, jos se ei vahingoita ketään tai aiheuta suurempaa haittaa. Esim. lapsi pyörii kokoajan tuolilla, ja aikuista alkaa ärsyttää. Aikuinen voisi kysyä: Tuntuuko susta helpommalta olla, jos saat vähän liikkua samalla?
  • Lopeta tapaaminen johonkin lapselle mukavaan tekemiseen esimerkiksi yhteiseen leikki- tai pelihetkeen. Kysy lapselta millä mielellä lapsi on tapaamisen jälkeen. Kiitä lasta siitä, että hän on kertonut asioista.

LAPSEN TIEDON TULKINTA JA KOKOAMINEN LAPSEN KANSSA

  • Juttele lapsen kanssa asioista, joista lapsi on kertonut tapaamisen aikana, mitä olet havainnut ja miten olet ne ymmärtänyt. Kysy lapselta, oletko ymmärtänyt oikein ja onko lapsella jotain mielessä, jota hän haluaisi vielä kertoa.
  • Tee kirjaukset mieluiten lapsen nähden tai lapsen kanssa. Kerro miksi kirjaat. Voit myös kuvata lasten tuotoksia lapsen luvalla ja kirjata lapsen sanoin, mitä lapsi haluaa niistä kertoa. Lapsi tuottaa vain osan asioista puheella, joten on hyvä kirjata myös havaintoja lapsen olemisesta, eleistä ja leikeistä. Vältä aikuislähtöistä tulkintaa kirjauksissa.

LAPSEN TIEDON NÄKYVÄKSI TEKEMINEN

  • Lapsen kokemuksen sanoittaminen tukee usein myös lasta itseään: lapsen käsitys itsestään kokonaisena ja omasta elämäntilanteestaan voi helpottaa oloa. Sen lisäksi on tärkeä antaa tietoa lapselle tärkeille aikuisille, jotta he voivat tukea ja auttaa lasta.  Tämä tulee tehdä lapsen kanssa sovitulla tavalla. Kokemuksemme mukaan yhteiset tapaamiset lasten ja vanhempien kesken ovat tärkeitä, vaikka työskentely tapahtuisi suurelta osin lapsen omilla käynneillä.  Lapsi voi olla mukana ideoimassa, miten hän haluaa tietoa kerrottavan.
  • Kuljeta ja huomioi lapsen tietoa myös työskentelyssä muun perheen kanssa.
  • Kerro lapselle ja sopikaa yhdessä, mitä asioita, miten ja kenelle kerrotte. Aikuisen vastuulla on aina arvioida, että lapsen etu ja turvallisuus toteutuvat. Perustele lapselle, jos kerrot muille aikuisille sellaisia asioita, joita lapsi ei haluaisi itse kerrottavan.

 

Edellinen: Tutustu lapseen                                                                   Seuraava: Kysy palaute